Sairaanhoitajien kokemuksia päihdepotilaan kohtaamisesta kirurgisella vuodeosastolla

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien kokemuksia päihdepotilaan kohtaamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa hyödynnettäväksi kirurgisen vuodeosaston henkilökunnalle päihdepotilaan kohtaamisesta ja päihdepotilaan hoidon kehittämisestä kirurgisella vuodeosastolla.

Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen harkinnanvaraisen näytteen muodostivat seitsemän (N=7) kirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajaa. He olivat iältään 27-61-vuotiaita ja työkokemusta heillä oli kirurgiselta vuodeosastolta 1-34 vuotta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin teemoittain sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin teemoittain sisällönanalyysin avulla.

Sairaanhoitajien kokemukset päihdepotilaan hoidosta vaihtelivat. Päihdepotilaat herättivät sairaanhoitajissa erilaisia tunteita riippuen potilaasta, työkokemuksesta sekä sairaanhoitajan omista taustatekijöistä. Päihdepotilaan hoitotyössä ei koettu olevan suurta eroavaisuutta verrattaessa päihteitä käyttämättömään potilaaseen, mutta sairaanhoitajat toivat esille, että päihdepotilaan hoitaminen on vaativampaa esimerkiksi lääkityksen ja vieroitusoireiden vuoksi. Päihdepotilaita osastolla on sairaanhoitajien mukaan viikoittain ja jopa päivittäin hoidettavana. Päihdepotilaan tunnistamiseen ja määrittelemiseen käytetään sairaanhoitajien mukaan eniten potilaan esitietoja. Huumausaineiden käyttäjien tunnistaminen oli sairaanhoitajien mukaan haasteellista ja toisinaan huumausaineiden käyttö jää tunnistamatta lyhyen osastohoidon aikana. Päihdepotilaan autonomia toteutuu osastolla tutkimuksen mukaan hyvin. Eettisiä kysymyksiä nousi esille päihdepotilaan hoitomotivaatiosta puhuttaessa sekä yhteiskunnallisesti hoitojaksojen kustannuksia ajatellessa.

Päihdepotilaan hoitoa on syytä tutkia ja kehittää somaattisen sairaanhoidon puolella, jotta saumaton hoitopolku päihdepotilaille mahdollistuisi. Myös hoitohenkilöstön kokemusten perusteella on suositeltavaa koulutuksen tehostaminen päihdepotilaiden hoidosta kokonaisuutena ja huomioitavaa on, että kirurgiselle vuodeosastolle päivystyksen kautta ohjautuvat potilaat sekä heidän esitietonsa päihteiden käytön osalta olisi ajantasaisia oikean ja oikea-aikaisen hoidon saavuttamiseksi päihdepotilailla. Opinnäytetyötä voi käyttää apuna suunniteltaessa koulutuksia, työnohjausta sekä yhteistyötä päihdetyön avohoidon tai laitoshoidon kanssa. Opinnäytetyötä voi hyödyntää myös pohdittaessa henkilökuntaresursseja, työn kuormittavuutta sekä päihdepotilaiden hoitoisuutta.

Nurses experiences of meeting patients with substance addiction in surgical ward

The purpose of the study was to describe the nurses' experiences of meeting patients with substance addiction. The aim of this study was to produce information about meeting substance-abusing patients and produce information that can be utilized to develop the patients' care in a surgical ward.

This study is qualitative. The discretionary sample of this case study consisted of seven (N=7) surgical ward nurses. They were 27 to 61 years old and had 1 to 34 years of work experience in a surgical ward. The data collection method was a semi-structured theme interview technique. The data was analyzed by using content analysis, based on the themes of the interview.

The nurses' experiences of the care of substance-abusing patients varied. The patients aroused various feelings in the nurses depending on the patient, the nurse's work experience and the nurse's personal background. Treatment of substance-abusing patients was not considered different from that of other patients, but the nurses pointed out that treating substance-abusing patients was more demanding because of, for example, medication and withdrawal symptoms. According to the nurses, surgical wards treat substance-abusing patients weekly, or even daily. The patients' preliminary information is used for identification and for defining the patients' care. According to the nurses, identifying substance abuse is sometimes challenging, and sometimes the use of drugs is not detected during the short period of ward care. The study showed that the autonomy of substance-abusing patients was executed well on the ward. Some ethical questions arose when speaking about substance-abusing patients' care motivation and the cost of treatment.

The care of substance-abusing patients must be studied and developed within somatic nursing to achieve a seamless care path for the patients. Also, based on the experiences of the nurses, it is recommended to educate nurses in treating substance-abusing patients, and to observe patients admitted to the ward through emergency clinics. It is important that their preliminary information regarding drug abuse is correct, so that they can have proper care. This study can be used as a tool when planning education, work supervision and cooperation with the institutional or non-institutional care of substance-abusers. The study can be utilized when thinking about staff resources, workload and substance-abusers' need for care.