Selvitys ADHD:n kuntoutuksesta rikosseuraamusalalla

Abstract

ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on neurobiologinen oireyhtymä, jolla tarkoi-tetaan tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä. ADHD:n kuntoutusmuodot herättävät paljon keskustelua, vaikka ne ovat yksi yleisimmin diagnosoiduista neurologisista poikkeavuuksista, ja erityisesti vankien hoitamattomaan ADHD:seen on alettu viime aikoina kiinnittää entistä enemmän huomiota. Useissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joissa ADHD:n voidaan todeta vaikuttavan jollain tavalla rikollisuuteen. Nykyään on kuitenkin päädytty siihen, että ADHD ei määrää rikollista käyttäytymistä, vaikka ADHD ja rikollisuus voivat korreloida keskenään. Ar-vioiden mukaan Suomen vankiloissa noin 30–50 %:lla vangeista on ADHD–piirteitä, joten tarvet-ta ADHD:n systemaattiseen hoitamiseen vankeusaikana löytyy.

Opinnäytetyö on taustaselvitystä Kriminaalihuollon tukisäätiön ja ADHD–liiton mahdolliselle yhteiselle hankkeelle, jonka tarkoituksena on ehkäistä ADHD–nuorten rikoskierteeseen joutu-mista sekä saada rikoskierteeseen jo joutuneita nuoria integroitumaan takaisin yhteiskuntaan. Opinnäytetyössä tarkastellaan ADHD:n yhteyksiä rikollisuuteen käyttäen apuna muun muassa Barkleyn mallia itsesäätelystä, Gottfredsonin & Hirschin teoriaa itsekontrollista sekä Barrattin impulsiivisuusmittaria.

Opinnäytetyö on kartoittava selvitys. Selvitys koostui 26 Suomen vankilasta, kaikista sijoitta-jayksiköistä, satunnaisesti joistakin sovittelutoimistoista ja Kriminaalihuoltolaitoksista sekä muutamista kriminaalipotilaita hoitavista sairaaloista. Kysely toteutettiin elo – ja syyskuun 2008 aikana. Empiirisen tutkimusaineiston pohjalta pyritään saamaan vastaus asetettuihin kysymyksiin. Pääasiana kartoituksessa on selvittää, mitkä ovat ADHD–kuntoutusmuodot rikos-seuraamusalan asiakkaille tällä hetkellä ja mihin suuntaan näitä toimia voitaisiin tulevaisuu-dessa kehittää. Kyselyn lisäksi tärkeässä roolissa opinnäytetyössä ovat eri asiantuntijoiden haastattelut ja heidän kokemuksensa tutkittavasta aiheesta. Lisäksi tausta-aineistona työssä on esimerkkejä Ruotsin ADHD–projektista, Kanadan vankeinhoidosta sekä Norjan ADHD–liitosta.

Selvityksen tärkein tulos oli havaita, ettei yhdestäkään tutkimuskohteena olleesta tahosta löytynyt mitään erityistä ADHD–oireisille suunnattua kuntoutusohjelmaa. Selvä enemmistö kyselyssä mukana olleista jäsenistä kuitenkin koki sellaisen kuntoutusohjelman tarpeelliseksi. Kartoituksessa havaittiin selkeitä puutteita kriminaaliasiakkaiden ADHD–hoidossa ja kuntou-tuksessa. ADHD–kuntoutusmuotoja tulee kehittää systemaattiseksi osaksi vankilan toimintoja ja sellaisiksi, että ne voidaan toteuttaa vankilaympäristössä. Vankeusajan yhdeksi tavoitteeksi tulee saada ADHD:n selvittäminen ja nykytilan arviointi. ADHD–kuntoutusohjelmien tulee tu-kea elämänhallintaan ja siviilissä selviytymiseen liittyviä taitoja.

ADHD rehabilitation in Criminal Sanctions

ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) is a neurobiological disorder of impulsiveness, hyperactivity and inattention. ADHD is one of the most commonly diagnosed neurological dis-orders but at the same time also one of the most controversial deviances. Especially inmates with ADHD have lately attracted attention. Several studies have indicated that ADHD may have similarity with criminality but still, it does not designate criminal behavior. There are approximately 30-50 percent of inmates in prisons with some ADHD symptoms.

The purpose of this thesis was to provide background information for the co-operative project by Probation Foundation and ADHD association. The objective of the possible project is to help people with ADHD, especially youth who have been convicted for a crime. The project also aims to reduce recidivism and to help ADHD inmates to adapt in society. The theoretical part in this thesis was based on Barkley’s self-regulation model, Gottfredson & Hirschic´s theory about self-control and Barratt's impulsiveness scale.

This thesis was qualitative survey. The research targets included 26 Finland´s correctional facilities and all allocation units as well as randomly selected mediation offices, probation services and a couple of hospitals that are taking care of patients that have not been proven guilty of a criminal offence. The inquiry was made during August and September in 2008. This empirical material was used to provide answers to the research questions. The main objective of this study was to define what the ADHD rehabilitation methods are for clients in correc-tional services and to what direction they can be developed in the future. Furthermore, a great part of this study consisted of specialist interviews. Also, examples of a Swedish ADHD project, Canadian Correctional Services and Norway’s ADHD association were included.

The results of this thesis showed that there are no specific ADHD rehabilitation programs in Finnish prisons for inmates with ADHD symptoms. Still, the majority felt that this kind of re-habilitation programme would be necessary. The care of ADHD inmates is nowadays very in-consistent. ADHD rehabilitation forms need to be developed as a systematic part of prison functions, and the prison term should include ADHD assessment. Rehabilitation programmes for ADHD need to promote life control and adjustment to civilian life.