Euroalueen velkakriisi ja sen vaikutukset Suomen vientiin
Osara, Marjo (2012)
Osara, Marjo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249788
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella euroalueen velkakriisiin vaikuttaneita tekijöitä, sen syntyä ja kehitystä sekä sitä, minkälainen vaikutus kriisillä on ollut Suomen viennin kehitykseen viime vuosina. Tutkimusongelmana oli myös yrittää selvittää miksi vaikutus on ollut Suomessa niin suuri suhteessa muihin euroalueen maihin.
Työ on toteutettu pääasiallisesti kirjallisuusanalyysinä sekä erilaisia sähköisiä raportteja hyödyntäen. Viennin tutkimusosiossa hyödynnettiin erityisesti Suomen Tullin ulkomaankauppatilastoja sekä Valtiovarainministeriön taloudellisia katsauksia.
Rahoitusmarkkinoiden rooli taloudessa on huomattava. Rahalla on vaikutusta työllisyyteen, talouskasvuun sekä hintatasoon. Euroalueen kriisi juontaa juurensa vuonna 2007 alkaneesta Yhdysvaltojen finanssikriisistä, kun kävi ilmi, että Yhdysvaltojen asuntovelkamarkkinat oli kyllästetty roskalainoilla. Käytännössä monet sellaiset kotitaloudet, joilla ei ollut edellytyksiä – säännöllisiä tuloja, vakaita työpaikkoja tai säästöjä – maksaa lainoja takaisin, olivat niitä kuitenkin saaneet.
Globaalin finanssikriisin vaikutukset alkoivat näkyä Euroopassa vuoden 2008 aikana. Vuonna 2009 eurotalous vajosi syvään taantumaan ja euroalueen bruttokansantuote laski yli neljä prosenttia. Vientiin nojaavan Suomen talous supistui edellisestä vuodesta yli kahdeksan prosenttia.
Vaikka Suomella ei ollut varsinaisesti osuutta kriisin syissä tai synnyssä, iski kriisi Suomeen kovemmin kuin useisiin muihin kehittyneisiin maihin. Vienti romahti ja bruttokansantuote supistui enemmän kuin milloinkaan rauhan ajan historiassa.
Tuorein kansainvälinen finanssi- ja talouskriisi on osoittanut globalisaation yksipuolisen ja haavoittuvan luonteen. Silti talouden globalisaatio on tosiasia. Sen eteneminen ja takaiskut ovat kuitenkin aina riippuvaisia poliittisista ratkaisuista.
Työ on toteutettu pääasiallisesti kirjallisuusanalyysinä sekä erilaisia sähköisiä raportteja hyödyntäen. Viennin tutkimusosiossa hyödynnettiin erityisesti Suomen Tullin ulkomaankauppatilastoja sekä Valtiovarainministeriön taloudellisia katsauksia.
Rahoitusmarkkinoiden rooli taloudessa on huomattava. Rahalla on vaikutusta työllisyyteen, talouskasvuun sekä hintatasoon. Euroalueen kriisi juontaa juurensa vuonna 2007 alkaneesta Yhdysvaltojen finanssikriisistä, kun kävi ilmi, että Yhdysvaltojen asuntovelkamarkkinat oli kyllästetty roskalainoilla. Käytännössä monet sellaiset kotitaloudet, joilla ei ollut edellytyksiä – säännöllisiä tuloja, vakaita työpaikkoja tai säästöjä – maksaa lainoja takaisin, olivat niitä kuitenkin saaneet.
Globaalin finanssikriisin vaikutukset alkoivat näkyä Euroopassa vuoden 2008 aikana. Vuonna 2009 eurotalous vajosi syvään taantumaan ja euroalueen bruttokansantuote laski yli neljä prosenttia. Vientiin nojaavan Suomen talous supistui edellisestä vuodesta yli kahdeksan prosenttia.
Vaikka Suomella ei ollut varsinaisesti osuutta kriisin syissä tai synnyssä, iski kriisi Suomeen kovemmin kuin useisiin muihin kehittyneisiin maihin. Vienti romahti ja bruttokansantuote supistui enemmän kuin milloinkaan rauhan ajan historiassa.
Tuorein kansainvälinen finanssi- ja talouskriisi on osoittanut globalisaation yksipuolisen ja haavoittuvan luonteen. Silti talouden globalisaatio on tosiasia. Sen eteneminen ja takaiskut ovat kuitenkin aina riippuvaisia poliittisista ratkaisuista.