TYÖN FYYSINEN KUORMITTAVUUS SAIRAANHOITAJIEN KOKEMANA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN LEIKKAUSOSASTOLLA

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson keskussairaalan leikkausosastolla työskentelevien sairaanhoitajien työn fyysistä kuormittavuutta. Tehtävänä oli saada tietoa siitä, mitkä tekijät aiheuttavat fyysistä kuormitusta leikkausosastotyössä hoitajilla, millaisena hoitajat kokevat työn fyysisen kuormituksen ja millä keinoin kuormitusta voisi hoitajien mielestä ehkäistä ja vähentää. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kymenlaakson keskussairaala.

Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kymmeneltä leikkausosaston sairaanhoitajalta, joista puolet toimi instrumenttisairaanhoitajina ja puolet anestesiasairaanhoitajina. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä, jossa teemahaastattelurunkoa käytettiin analyysirunkona. Tulosten perusteella merkittävimmiksi fyysistä kuormitusta aiheuttaviksi tekijöiksi leikkausosastotyössä koettiin leikkausasentojen laitot ja potilassiirrot. Päivystysaikana henkilökunnan vähyys lisäsi fyysisen kuormituksen määrää. Heräämötyössä suurin kuormitustekijä oli seisomatyö. Työympäristöstä eniten kuormitusta aiheutti ilmastointilaitteista aiheutuva veto ja työtilojen ahtaus. Instrumenttisairaanhoitajat kokivat työnsä ajoittain fyysisesti raskaaksi, osa yleensäkin raskaaksi. Anestesiasairaanhoitajat eivät pitäneet työtään fyysisesti kovin kuormittavana, koska heidän työssään kuormitus on yleensä ajoittaista ja kestoltaan lyhytaikaista. Päivystysaika koettiin raskaampana kuin päiväsaikaan työskentely. Anestesiasairaanhoitajat pitivät heräämötyötä fyysisesti melko raskaana. Haastatellut kokivat henkilökuntamäärän lisäämisen merkittävämmäksi keinoksi vähentää ja ehkäistä työstä aiheutuvaa fyysistä kuormitusta leikkausosastolla. Toisen lääkintävahtimestarin saaminen henkilökuntavahvuuteen koettiin tärkeänä asiana.

Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää leikkausosastotyön kehittämisessä ja siellä esiintyvien fyysisten kuormitustekijöiden vähentämisessä ja ehkäisyssä. Jatkotutki-musaiheena voisi olla leikkausosastolle tehtävä tutkimus, joka käsittelisi niin fyysistä kuin psyykkistäkin kuormittavuutta.

The aim of the study was to map the physical load of the nurses in the surgical ward at Kymenlaakso central hospital. The study was divided into three parts: the factors causing physical load, the nurses’ ways of perceiving physical load and the ways how physical load could be prevented or diminished. Kymenlaakso central hospital sponsored the study.

The study was carried out as a qualitative inquiry from ten surgical nurses, five of whom were perioperative nurses and five anesthetic nurses. The interviews were analyzed by deductive analysis, in which the theme interviews were the basis of the analysis.

The results showed that the most significant factors causing physical load were moving the patients and positioning the patients for the surgery. Shortage of staff during duty increased physical load. In the recovery room the biggest factor for physical load was standing work. Most load in the work environment was caused by air conditioning (draft) and small working spaces. Circulating nurses experienced their work occasionally physically heavy and heavy in general. Anesthetic nurses did not find their work physically heavy as the load was intermitted and shorttermed. Duty hours were experienced heavier than normal working hours. The anesthetic nurses regarded working in the recovery room rather heavy.

The interviewees considered increasing the staff to be the best solution to decrease physical load and to prevent physical load in the surgical ward. It was considered important to get another orderly.

This study can be used in developing the surgical ward and in decreasing and preventing the factors causing physical load. Further research could be carried out on physical and mental load in surgical ward.