Selvitys vuonna 2010 päättyneitä konkursseista ja konkurssilain uudistuksen vaikutuksista

Abstract

Opinnäytetyössä käsitellään vuonna 2004 voimaan tulleen uuden konkurssilain ja vanhan vuodelta 1868 olevan konkurssisäännön muutoksia sekä vaikutuksia. Tarkoituksena on selvittää, mitä tavoitteita lainsäätäjällä oli konkurssilainsäädännön uudistuksessa, mitä uudistuksia konkurssilakiin tehtiin sekä miten nämä tavoitteet ja uudistukset ovat käytännössä lainuudistuksen jälkeen päättyneissä konkursseissa toteutuneet. Opinnäytetyön kvantitatiivinen osuus käsittelee vuoden 2010 päättyneiden konkurssien kestoa, pesänhoitajan palkkiota sekä velkojille maksettuja jako-osuuksia. Näitä tuloksia vertaamme toimeksiantajamme tekemään edelliseen vastaavaan selvitykseen vuonna 2000 päättyneistä konkursseista, joka kuvaa konkursseja ennen uutta konkurssilakia. Tavoitteenamme on tuottaa uutta tietoa konkurssien todellisuudesta, sillä konkursseista on vain vähän tietoa tarjolla eikä uuden konkurssilain vaikutuksia ole ryhdytty tutkimaan.

Työ oli oikeuspoliittinen tutkimus, johon sisältyi kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Oikeuspoliittisella tutkimuksella tarkoitettiin tässä tapauksessa tutkimusta, jossa tutkimuksen kohteena olivat lainsäädännön vaikutukset eikä niinkään lain sisällön arviointi. Myös tilastollinen menetelmä on mukana, erityisesti päättyneiden konkurssien lopputilitystietoja analysoitaessa. Opinnäytetyön aineistona käytettiin niin kirjallisia lähteitä kuin itse konkurssilakia sekä lainvalmisteluaineistoa, sekä konkurssiasiamiehen toimiston lopputilityksiä ja edellistä vuoden 2002 selvitystä.

Lainsäätäjän päätavoitteina konkurssilainsäädännön uudistustyössä oli taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Tämä tarkoittaa, että konkurssimenettelyn tulisi olla mahdollisimman nopea, joustava ja tehokas insolvenssimenettely, jossa velkojalle kertyy mahdollisimman suuri jako-osuus. Uuteen konkurssilakiin tehtiin konkreettisia uudistuksia, joista tärkeimpiä tarkoituksenmukaisuuden edistämisen näkökulmasta ovat vähävaraisten pesien raukeaminen, sovinto ja julkisselvitys.

Kaiken kaikkiaan edelliseen selvitykseen verrattuna konkurssimenettelyt ovat nopeutuneet: yhä suurempi osuus menettelyistä on suoritettu kahden vuoden sisällä. Velkojille kertyneet jako-osuudet ovat keskimääräisesti nousseet ja yhä useammassa konkurssipesässä kertyi jaettavaa velkojille. Näin ollen lainsäätäjän taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden tavoite näyttää jossain määrin toteutuneen. Lainsäätäjän tavoitteet konkurssilain uudistusten osalta näyttävät myös totetutuneen: vähävaraisten konkurssipesien raukeamisia oli yhteensä 1 435, julkisselvityksiä 54 ja sovintoja kolme kappaletta.

Report of bankruptcies closed in 2010 and the impacts of the renewal of bankruptcy legislation

This thesis covers the changes and impact of the new Bankruptcy Act that came into force in 2004 and replaced the old bankruptcy from the year 1868. The purpose is to find out which intentions the legislator had in the reform of legislation and which reforms were made to the Bankruptcy Act. Furthermore, the issue of how the goals and reforms in practice have been actualized in the bankruptcies concluded after the reform of the Bankruptcy Act is also examined. In the quantitative part of the thesis the duration, fee of the bankruptcy trustee and distributive portion to the creditors of the bankruptcies concluded in 2010, is calculated. These results are measured against the previous similar report of bankruptcies concluded in the year 2000 before the new Bankruptcy Act. The goal is to produce new information about bankruptcies because there is only little information available and there have not been any acts for researching the impacts of the new Bankruptcy Act.

The thesis was a legal policy research in which features of a qualitative and quantitative research are included. In this case a legal policy research indicated a research, where the objects are the effects of the legislation rather than the evaluation of the law’s content. Furthermore the statistical method is included, especially when analyzing the material of distribution quotas. Theoretical material has been gathered from books and laws. Few of the most important sources were the old and new Bankruptcy Acts. The information needed to calculate the distribution quotas of creditors have been gathered from the Office of Bankruptcy Ombudsman. A research about paying the distribution quotas in 2000 was utilized as a source.

Legislator’s main object in the reforming of the bankruptcy legislation was to make the bank-ruptcy proceedings more economical and improve the meaningfulness. To elaborate, bankruptcy proceedings should always be efficient, flexible and executed in a fast manner and the result should always be as large proportional share for the debtors as possible. Concrete reforms were made to the bankruptcy legislation of which most important ones from the aspect of improving practicality of the proceeding were extinction of an insolvent bankruptcy estate, the concept of an agreement and public clearance.

All in all when compared to the previous account bankruptcy proceeding have been carried out in less time than before: a greater number of proceedings were completed within two years. Under the new legislation the debtors’ proportional shares have grown on average and also more often a proceeding resulted into some funds to be distributed to debtors as a proportional share. That means that the main object of the legislator has more or less come true. Also the aim of legislator concerning the concrete reforms was full filled: there were altogether 1 435 extinctions, 54 public clearances and three settlements.