Vauvaiän luottamus ja turva : esite vanhemmille Luotsi-palveluneuvontapisteeseen
Soranummi, Jaana; Lehtinen, Jutta (2012)
Soranummi, Jaana
Lehtinen, Jutta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239448
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda vanhemmille esite, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa 0–1 vuotiaan vauvan luottamuksen ja turvan merkityksestä. Vauvaiässä syntyvä hyvä luottamus ja turva rakentavat lapselle pohjan minäkuvan syntymiselle, hyvälle itsetunnolle sekä kehittävät lapsen empatiakykyä (Karling, Ojanen, Sivén, Vihunen & Vilén 2008, 100). Opinnäytetyömme tilaajana oli Palveluneuvola –hanke 2011–2013. Esite tulee Palveluneuvola–hankkeen LUOTSI–palvelunevontapisteen ja kanssamme yhteistyötä tehneiden neuvoloiden käyttöön.
Esitettä varten aineisto kerättiin lomakehaastatteluna. Se toteutettiin Kauhavan Kuntayhtymän ja Hämeenkyrön terveydenhoitajille. Vastaajia oli yhteensä kuusi. Lomakehaastattelun tutkimusongelmia olivat 1) millaista turvaa on havaittavissa lapsen ja vanhemman välillä? 2) millaisissa tilanteissa vauva rauhoittuu? 3) miten mielestäsi vanhemmat ovat kokeneet turvan merkityksen? Näiden pohjalta muodostui kolme teemaa: terveydenhoitajan havainnot, vauvan rauhoittuminen ja turvan merkitys.
Terveydenhoitajien vastauksista nousi esille lapsen hätään vastaaminen. Tärkeää on selvittää lapsen itkun syy, jotta vanhemmat osaavat vastata hänen tarpeisiinsa oikein. Terveydenhoitajien mukaan varhaisesta vuorovaikutuksesta puhuminen auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin turvan merkityksen. Lasten hoito on hyvä jakaa tasapuolisesti vanhempien kesken. Terveydenhoitajien vastauksissa korostuivat sylin, ihon- ja katsekontaktin merkitys sekä lapsen keinot hakea turvaa eri ilmein ja elein. Vanhemmat rauhoittelevat vauvaa sylittelemällä, lohduttamalla, lepertelemällä ja syöttämällä häntä. Vastauksissa korostuivat vanhemman rauhallisuus ja läsnäolo. Sylittely tekee vauvan onnelliseksi sekä auttaa vanhempia tutustumaan lapseensa.
Esitettä varten aineisto kerättiin lomakehaastatteluna. Se toteutettiin Kauhavan Kuntayhtymän ja Hämeenkyrön terveydenhoitajille. Vastaajia oli yhteensä kuusi. Lomakehaastattelun tutkimusongelmia olivat 1) millaista turvaa on havaittavissa lapsen ja vanhemman välillä? 2) millaisissa tilanteissa vauva rauhoittuu? 3) miten mielestäsi vanhemmat ovat kokeneet turvan merkityksen? Näiden pohjalta muodostui kolme teemaa: terveydenhoitajan havainnot, vauvan rauhoittuminen ja turvan merkitys.
Terveydenhoitajien vastauksista nousi esille lapsen hätään vastaaminen. Tärkeää on selvittää lapsen itkun syy, jotta vanhemmat osaavat vastata hänen tarpeisiinsa oikein. Terveydenhoitajien mukaan varhaisesta vuorovaikutuksesta puhuminen auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin turvan merkityksen. Lasten hoito on hyvä jakaa tasapuolisesti vanhempien kesken. Terveydenhoitajien vastauksissa korostuivat sylin, ihon- ja katsekontaktin merkitys sekä lapsen keinot hakea turvaa eri ilmein ja elein. Vanhemmat rauhoittelevat vauvaa sylittelemällä, lohduttamalla, lepertelemällä ja syöttämällä häntä. Vastauksissa korostuivat vanhemman rauhallisuus ja läsnäolo. Sylittely tekee vauvan onnelliseksi sekä auttaa vanhempia tutustumaan lapseensa.