Ketterät menetelmät julkishallinnon ICT-hankkeissa - toimittajan näkökulma
Raki, Jyrki (2012)
Raki, Jyrki
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092713960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092713960
Tiivistelmä
Ketterät menetelmät kuten Scrum ovat yleistymässä nopeasti. Monet julkishallinnonkin organisaatiot ovat ottaneet ketteriä menetelmiä käyttöön saavuttaakseen entistä suurempaa läpinäkyvyyttä sovelluskehittämiseen prosessina ja lisätäkseen omaa ja toimittajien sitoutumista kulloinkin tehtävänä olevaan kokonaisuuteen.
Joillekin julkisille organisaatioille ketteryys ja tiukka sitoutuminen olemaan mukana päivittäisessä järjestelmäkehityksessä ovat itsessään ominaista, mutta useimmiten tilanne ei ole näin. Tästä peruslähtökohdasta johtuen on tunnistettavissa haasteita joiden käsittelyyn tämä opinnäytetyö pyrkii pureutumaan. Opinnäytteen lähtökohtana on en-sisijaisesti toimittajanäkökulma aiheeseen, mutta lopulta onnistuneissa hankkeissa eri näkökulmat ovat toisiinsa sitoutuneita ja alisteisia, toisin sanoen ei ole toimittajan- ja asiakkaannäkökulmaa vaan nimenomaan yhteinen onnistuneen hankkeen näkökulma.
Näistä lähtökohdista on tässä työssä pyritty analysoimaan ketterää ohjelmistokehitystä, siihen liittyviä haasteita, erilaisia toimintatapoja ja aiheeseen liittyviä menetelmiä. Työssä on pyritty vastaamaan tilaajan asettamiin lähtökohtakysymyksiin, löytämään erityisesti ketterien menetelmien soveltamiseen liittyviä sudenkuoppia, mutta myös mahdollisuuksia ja erilaisia ratkaisumalleja toimittajanäkökulmasta.
Lähtökysymykset joihin on pyritty löytämään teorian ja kokemusten kautta vastauksia olivat:
Mitä hyötyjä toimittaja pyrkii saamaan ketteryydestä ja kannattaako toimittajan näkökulmasta ketteryyttä tavoitella?
Soveltuuko ketteryys toimittajanäkökulmasta katsoen julkishallinnon hankkeisiin?
Toteutuvatko ketteryyden hyödyt käytännön hankkeissa?
Miten toimien toimittaja voi edesauttaa ketteryyden hyötyjen saa-vuttamista?
Työn lopputuloksena voidaan todeta, että ketterät menetelmät ja työtavat ovat tulleet jäädäkseen myös julkishallinnollisten asiakasorganisaatioiden hankkeisiin ja ketteriä menetelmiä käyttäen on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia, mutta myös epäonnistu-neita lopputuloksia aivan sanoin kuin perinteisimmillä projektinhallinnan menetelmin johdetuilla ohjelmistoprojekteilla.
Ketteryys tarkoittaa parhaimmillaan varsin joustavaa tekemisenmallia, jossa asiakas saa jatkuvasti hyviä tuloksia ja vastinetta projektityöhön sitomalleen pääomalle ja jossa toimittaja pystyy hallitsemaan työhön sidottuja resursseja entistä joustavammin sekä vakuuttamaan asiakkaan paljon perinteisiä projektinhallinnan menetelmiä tehok-kaammin.
Mutta toisaalta huonoimmillaan ketteryys on molemmille osapuolille riippakivi, josta halutaan eroon ja jolla työn tuottavuus on kaukana sille asetetuista tavoitteista.
Joillekin julkisille organisaatioille ketteryys ja tiukka sitoutuminen olemaan mukana päivittäisessä järjestelmäkehityksessä ovat itsessään ominaista, mutta useimmiten tilanne ei ole näin. Tästä peruslähtökohdasta johtuen on tunnistettavissa haasteita joiden käsittelyyn tämä opinnäytetyö pyrkii pureutumaan. Opinnäytteen lähtökohtana on en-sisijaisesti toimittajanäkökulma aiheeseen, mutta lopulta onnistuneissa hankkeissa eri näkökulmat ovat toisiinsa sitoutuneita ja alisteisia, toisin sanoen ei ole toimittajan- ja asiakkaannäkökulmaa vaan nimenomaan yhteinen onnistuneen hankkeen näkökulma.
Näistä lähtökohdista on tässä työssä pyritty analysoimaan ketterää ohjelmistokehitystä, siihen liittyviä haasteita, erilaisia toimintatapoja ja aiheeseen liittyviä menetelmiä. Työssä on pyritty vastaamaan tilaajan asettamiin lähtökohtakysymyksiin, löytämään erityisesti ketterien menetelmien soveltamiseen liittyviä sudenkuoppia, mutta myös mahdollisuuksia ja erilaisia ratkaisumalleja toimittajanäkökulmasta.
Lähtökysymykset joihin on pyritty löytämään teorian ja kokemusten kautta vastauksia olivat:
Mitä hyötyjä toimittaja pyrkii saamaan ketteryydestä ja kannattaako toimittajan näkökulmasta ketteryyttä tavoitella?
Soveltuuko ketteryys toimittajanäkökulmasta katsoen julkishallinnon hankkeisiin?
Toteutuvatko ketteryyden hyödyt käytännön hankkeissa?
Miten toimien toimittaja voi edesauttaa ketteryyden hyötyjen saa-vuttamista?
Työn lopputuloksena voidaan todeta, että ketterät menetelmät ja työtavat ovat tulleet jäädäkseen myös julkishallinnollisten asiakasorganisaatioiden hankkeisiin ja ketteriä menetelmiä käyttäen on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia, mutta myös epäonnistu-neita lopputuloksia aivan sanoin kuin perinteisimmillä projektinhallinnan menetelmin johdetuilla ohjelmistoprojekteilla.
Ketteryys tarkoittaa parhaimmillaan varsin joustavaa tekemisenmallia, jossa asiakas saa jatkuvasti hyviä tuloksia ja vastinetta projektityöhön sitomalleen pääomalle ja jossa toimittaja pystyy hallitsemaan työhön sidottuja resursseja entistä joustavammin sekä vakuuttamaan asiakkaan paljon perinteisiä projektinhallinnan menetelmiä tehok-kaammin.
Mutta toisaalta huonoimmillaan ketteryys on molemmille osapuolille riippakivi, josta halutaan eroon ja jolla työn tuottavuus on kaukana sille asetetuista tavoitteista.