Sairaanhoitajan perehdyttäminen hoitotyöhön - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Sairaanhoitajan perehdyttämistä hoitotyössä on Suomessa tutkittu melko vähän. Perehdyttämistä, mentorointia, työnohjausta ja opettamista on lähinnä tutkittu terveydenhuollon opiskelijoiden näkökulmasta, mutta työelämässä kollegojen välillä tapahtuvana toimintana aihe on tutkimusten mukaan melko uusi. Hyvällä perehdyttämisellä saadaan kuitenkin työelämään nopeasti ammattitaitoinen ja työnsä osaava henkilökunta. Perehdyttämisellä on vaikutusta yksittäisen työntekijän työssä viihtymiseen, ammattitaidon kehittymiseen ja työssä pysymiseen. Hyvällä perehdyttämisellä saadaan myös kustannussäästöjä, kun henkilökunta on pysyvää. Lisäksi virheiden ja tapaturmien ennaltaehkäisyssä hyvä ja laadukas perehdyttäminen on keskeisessä asemassa.

Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla sairaanhoitajan perehdyttämistä hoitotyössä. Tutkimuskysymyksinä opinnäytetyössä on kaksi teemaa: millaisia sisältöjä sairaanhoitajan perehdyttämisessä on ja millaisia ohjausmenetelmiä sairaanhoitajan perehdyttämisessä hoitotyössä käytetään. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä työelämän kanssa, koska työelämällä on tarvetta kehittää perehdyttämistä. Opinnäytetyöhön on valikoitunut yhdeksän tutkimusta, jotka sisällöllisesti vastaavat tutkimuskysymyksiin.

Tulosten mukaan sairaanhoitajan perehdyttämisessä on suuria vaihteluja eri organisaatioiden välillä. Perehdyttämistä toteutetaan ajallisesti, sisällöllisesti sekä laadullisesti hyvin eri tavalla. Laadukas ja onnistunut perehdyttäminen sisältää tutkimusten mukaan yksilöllisesti toteutetun, riittävän pitkäkestoisen ja kattavan perehdyttämisen hoitotyöhön. Laadukkaaseen perehdyttämiseen sisältyy myös henkilökohtainen perehdyttäjä, tavoitteellinen ja kehitystä seuraava perehdytysjakso, johon sisältyy säännölliset oppimista seuraavat ohjauskeskustelut. Erittäin tärkeäksi perehdytyksen tekijäksi nähtiin myös yhteiset työvuorot perehtyjän ja perehdyttäjän kesken. Perehdytykselle tulisi myös varata riittävästi aikaa. Lisäksi perehdytyksessä tulisi käydä läpi koko organisaation toiminta, henkilökunnan ja työpisteen esittely sekä ne työtehtävät, jotka perehtyvän sairaanhoitajan tulisi hallita.

Perehdytystä voidaan toteuttaa erilaisten organisaatiokohtaisten perehdytysohjelmien, perehdytyskansioiden tai verkkoperehdytyksien avulla. Perehdytyksessä tulisi huomioida perehtyvän sairaanhoitajan aiempi työkokemus ja tietotaito sekä ne tavoitteet, jotka perehdytykselle on laadittu. Perehdyttämisen ohjausmenetelmiksi tutkimuksissa nousi esiin muun muassa yksilö- ja ryhmäohjaukset sekä ohjauskeskustelut. Keskeisin tekijä onnistuneessa perehdytysprosessissa on ohjaussuhde. Lisäksi perehdytyksessä tulisi huomioida organisaation ja työyhteisön tuki perehdyttävälle henkilölle. Perehdytys tulisikin nähdä perehdyttäjien, opettajien ja johtajien yhteisenä tehtävänä, johon tulisi suhtautua myönteisesti ja kehittää perehdytystä sekä palkita perehdyttäjiä heidän antamastaan panostuksesta.

Familiarizing a Nurse for Nursing - A Systematic Literature Review

There are only few studies on the familiarization a nurse for nursing in Finland. Instruction, mentoring, supervision and teaching have been studied from the perspective of health care students mainly. It is quite a new field to study mentoring between colleagues at work. Nev-ertheless, good familiarization is a fast way to get professional personnel. Familiarization has an impact on the individual employee's work satisfaction professional development and permanence. Permanent staff reduces costs in organizations, too. High-quality training, is essential also in the prevention of mistakes and accidents.

The purpose of this Bachelor's thesis is to study the familiarization of a nurse for nursing. The thesis is a systematic review of nine thesis. The theses answer to the research problems of this thesis: what kind of contents familiarization has and which are the mentoring methods in nursing. The need for the thesis came from improving the familiarization in nursing.

The results show that there is a marked variation in nurse's familiarization in between different organizations regarding in time, quality and content. High-quality and successful familiarization include an individual, adequate, long-term and comprehensive induction training for nursing. It also includes a personal mentor, a goal-oriented induction period, regular controls and follow-up learning conversations. Joint work shifts for the learners and the instructor were also seen as important initiation factors in the familiarization. In addition, the orientation should go through the operation of the organization, the staff and the presentation of the workstation, as well as the duties the nurse should manage. Familiarization can be achieved by different organization-related familiarization programs, the familiarization folders or virtual familiarization help. During the familiarization the nurse`s previous experience and know-how, as well as the objectives that have been prepared for familiarization, should be taken into account. The study showed, among other things, individual and group guidance and control discussions as controlling methods. The most important factor in a successful familiarization process is the guidance relationship. In addition, the familiarization should be aware of the organization's and the work community's initial support to the person. The familiarization should be seen as a common positive task for mentors, teachers, and managers. They should develop familiarization as well as reward the instructors for their efforts.