Nuorten kokemuksia omahoitajuudesta Malmin pienkodeilla
Saikkonen, Annukka; Lipasti, Tuija (2012)
Saikkonen, Annukka
Lipasti, Tuija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091913733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091913733
Tiivistelmä
Toteutimme opinnäytetyömme Malmin pienkodeilla, joka on Helsingin kaupungin lapsiperheiden palveluiden sijaishuollon ylläpitämä lastenkoti. Malmin pienkotien tehtävänä on antaa pitkäaikaista ja kuntouttavaa hoitoa eri-ikäisille lapsille. Hoito- ja kasvatustyön tavoitteena on löytää asiakkaan vahvuudet ja voimavarat, joita hän tarvitsee kasvamiseen ja kehittymiseen. Malmin pienkodeilla on neljä pienyksikköä, jossa jokaisessa on kaksi pienkotia.
Opinnäytetyömme tarkastelee lastensuojelulaitoksissa tehtävää omahoitajatyöskentelyä nuorten näkökulmasta. Malmin pienkodeilla on aloitettu vuonna 2008 kasvatusvastuumallin kehittämistyö, johon on koottu konkreettisesti esille pienkotien työnjako sijoituksen eri vaiheissa. Kehitystyön ohessa työntekijöille on tehty omahoitajakyselyitä. Malmin pienkotien johtajan mielipide oli täten, että lapsen näkökulma toisi pienkodeille uutta tietoa.
Etsimme tutkielmassamme vastauksia kolmeen pääkysymykseen. Ensimmäinen liittyi nuorten kokemukseen omahoitajuudesta kasvun ja kehityksen tukena omassa arjessaan. Toiseksi pääkysymykseksi muodostuivat nuorten kokemukset omahoitajuudesta. Alakysymyksiä olivat mitä hyviä käytänteitä ja mitä kehitysehdotuksia nuoret työmenetelmään löytävät. Kolmas tutkimuskysymys liittyy Malmin pienkodeilla toteutuneeseen osallisuuden kokemukseen nuorten näkökulmasta katsottuna. Työmme teoreettiset pääkäsitteet ovat lastensuojelun sijaishuolto, omahoitajuus, osallisuus ja dialogisuus. Pienkodeilla käytetään työmenetelmänä omahoitajuutta, jonka tarkoitus on taata lapselle suunnitelmallista hoitoa ja kasvun tukemista. Lastensuojelun omahoitajamenetelmä on kehitetty vastaamaan lapsen tarpeeseen saada riittävän tyydyttävä ihmissuhde ja tätä kautta korjaavia kokemuksia.
Toteutimme opinnäytetyömme käyttäen laadullisia menetelmiä. Suoritimme aineistonkeruun puolistrukturoituina haastatteluina siten, että kysymykset jaoteltiin kolmen teeman mukaisesti. Haastattelimme kuutta (n=6) iältään 13–18 -vuotiasta nuorta, joista kaksi oli poikia ja neljä tyttöjä. Nauhoitimme haastattelut sanelimella ja litteroimme saamamme aineiston luokittelua varten. Toteutimme aineiston analysoinnin käyttäen sisällön analyysiä. Analyysistä nousseiden luokkien perusteella muodostuivat opinnäytetyömme tulokset. Tulosten pohjalta syntyi johtopäätökset, joita analysoimme teoreettiseen viitekehykseen peilaten.
Tutkielman tulosten perusteella nuoret näkevät omahoitajan ennen kaikkea omien asioidensa hoitajana. Omahoitajuus koetaan positiivisena suhteena, jota ei kuitenkaan korosteta suhteessa muihin hoitajiin. Malmin pienkotien hoitajat koetaan luotettavina ja helposti lähestyttävinä. Parasta omahoitajuudessa on yhdessä vietetty aika, kehitysehdotuksia ei tullut. Nuorten vastauksista tulee esille heidän vaikutusmahdollisuutensa omaan arkeensa sekä tulevaisuudensuunnitteluun liittyviä asioita. Nuoret kuitenkin kokevat vaikutusmahdollisuuksien olevan vähäiset.
Opinnäytetyömme tarkastelee lastensuojelulaitoksissa tehtävää omahoitajatyöskentelyä nuorten näkökulmasta. Malmin pienkodeilla on aloitettu vuonna 2008 kasvatusvastuumallin kehittämistyö, johon on koottu konkreettisesti esille pienkotien työnjako sijoituksen eri vaiheissa. Kehitystyön ohessa työntekijöille on tehty omahoitajakyselyitä. Malmin pienkotien johtajan mielipide oli täten, että lapsen näkökulma toisi pienkodeille uutta tietoa.
Etsimme tutkielmassamme vastauksia kolmeen pääkysymykseen. Ensimmäinen liittyi nuorten kokemukseen omahoitajuudesta kasvun ja kehityksen tukena omassa arjessaan. Toiseksi pääkysymykseksi muodostuivat nuorten kokemukset omahoitajuudesta. Alakysymyksiä olivat mitä hyviä käytänteitä ja mitä kehitysehdotuksia nuoret työmenetelmään löytävät. Kolmas tutkimuskysymys liittyy Malmin pienkodeilla toteutuneeseen osallisuuden kokemukseen nuorten näkökulmasta katsottuna. Työmme teoreettiset pääkäsitteet ovat lastensuojelun sijaishuolto, omahoitajuus, osallisuus ja dialogisuus. Pienkodeilla käytetään työmenetelmänä omahoitajuutta, jonka tarkoitus on taata lapselle suunnitelmallista hoitoa ja kasvun tukemista. Lastensuojelun omahoitajamenetelmä on kehitetty vastaamaan lapsen tarpeeseen saada riittävän tyydyttävä ihmissuhde ja tätä kautta korjaavia kokemuksia.
Toteutimme opinnäytetyömme käyttäen laadullisia menetelmiä. Suoritimme aineistonkeruun puolistrukturoituina haastatteluina siten, että kysymykset jaoteltiin kolmen teeman mukaisesti. Haastattelimme kuutta (n=6) iältään 13–18 -vuotiasta nuorta, joista kaksi oli poikia ja neljä tyttöjä. Nauhoitimme haastattelut sanelimella ja litteroimme saamamme aineiston luokittelua varten. Toteutimme aineiston analysoinnin käyttäen sisällön analyysiä. Analyysistä nousseiden luokkien perusteella muodostuivat opinnäytetyömme tulokset. Tulosten pohjalta syntyi johtopäätökset, joita analysoimme teoreettiseen viitekehykseen peilaten.
Tutkielman tulosten perusteella nuoret näkevät omahoitajan ennen kaikkea omien asioidensa hoitajana. Omahoitajuus koetaan positiivisena suhteena, jota ei kuitenkaan korosteta suhteessa muihin hoitajiin. Malmin pienkotien hoitajat koetaan luotettavina ja helposti lähestyttävinä. Parasta omahoitajuudessa on yhdessä vietetty aika, kehitysehdotuksia ei tullut. Nuorten vastauksista tulee esille heidän vaikutusmahdollisuutensa omaan arkeensa sekä tulevaisuudensuunnitteluun liittyviä asioita. Nuoret kuitenkin kokevat vaikutusmahdollisuuksien olevan vähäiset.