Rikosseuraamustyöntekijöiden näkökulmia vapautuvien vankien asumisasioihin
Lepikkö, Paula (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103123193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103123193
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä täsmällistä tietoa siitä, miten vankien asumisolosuhteisiin liittyvät merkinnät tehdään eri laitoksissa ja minkä takia vapauttamissuunnitelmasta jää merkitsemättä vangin asuntotilanne. Ja miten rikosseuraamustyöntekijät tulkitsevat asumisasioihin liittyvät ohjeet asumistilanteiden merkitsemisistä. Opinnäytetyössä selvitettiin vapautuneiden vankien asuntotilannetta vapautta valmistelevien virkamiesten näkemysten avulla. Tavoitteena oli tuottaa tuoretta tietoa vapauttamissuunnitelman teon haasteista liittyen asumistilanteeseen ammattilaisten näkökulmasta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kriminaalihuollon tukisäätiö. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin rangaistusajan suunnitelmaa ja vapauttamissuunnitelmaa, millainen yhteys asumisella on rikollisuuteen ja siitä irtautumiseen sekä aiempia tutkimuksia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimusmenetelmänä. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Yksilöhaastatteluissa haastateltiin kaiken kaikkiaan yhdeksää vapautta valmistelevaa virkamiestä Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueelta. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vapautta valmistelevilla virkamiehillä on yhtenevä näkemys asunnottomuuden määritelmästä. Tulkinnanvaran riskin aiheuttaa, koska vankiloissa ei ole käyty keskustelua asunnottomuuden määritelmästä, niin riski erilaisille tulkinnoille on olemassa. Inhimillinen erehdys nostettiin isoimmaksi syyksi vangin asuntotilanteen merkitsemättä jättämiselle. Osa vankiloiden vapauttamissuunnitelman käytännöistä ovat ongelmallisia virkamiesten näkökulmasta. Vapauttamissuunnitelman asuntotilanteen merkintäkäytäntöjen kehittämisehdotuksena on tuotu esille merkintötavoista keskustelu, jotta pystytään varmistamaan yhtenevät käytännöt virkamiesten välillä, esimiehen tarkastamisen merkityksen sekä vapauttamissuunnitelman teon käytäntöjen tarkastelun.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimusmenetelmänä. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Yksilöhaastatteluissa haastateltiin kaiken kaikkiaan yhdeksää vapautta valmistelevaa virkamiestä Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueelta. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vapautta valmistelevilla virkamiehillä on yhtenevä näkemys asunnottomuuden määritelmästä. Tulkinnanvaran riskin aiheuttaa, koska vankiloissa ei ole käyty keskustelua asunnottomuuden määritelmästä, niin riski erilaisille tulkinnoille on olemassa. Inhimillinen erehdys nostettiin isoimmaksi syyksi vangin asuntotilanteen merkitsemättä jättämiselle. Osa vankiloiden vapauttamissuunnitelman käytännöistä ovat ongelmallisia virkamiesten näkökulmasta. Vapauttamissuunnitelman asuntotilanteen merkintäkäytäntöjen kehittämisehdotuksena on tuotu esille merkintötavoista keskustelu, jotta pystytään varmistamaan yhtenevät käytännöt virkamiesten välillä, esimiehen tarkastamisen merkityksen sekä vapauttamissuunnitelman teon käytäntöjen tarkastelun.