Noonanin syndroomaa sairastavan nuoren suoriutuminen koulussa
Kokko, Essi (2012)
Kokko, Essi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102614673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102614673
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Noonanin syndroomaa sairastavan oppilaan tuen tarve ja hänen sosiaaliset suhteensa koululuokassa. Opinnäytetyössä on pyritty tekemään Noonanin syndroomasta yleiskatsaus, sekä kuvaus sen ilmenemisestä erään oppilaan tapauksessa. Noonanin syndroomasta löytyi paljon kansainvälisiä lääketieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita, mutta hoitotieteellisiä tekstejä löytyi niukasti.
Opinnäytetyössä aineiston hankintamenetelminä käytettiin havainnointia ja haastattelua. Ha-vainnointi suoritettiin kahden viikon aikana oppilaan koululuokassa. Havainnoinnin kohteena oli pääsääntöisesti Noonanin syndroomaa sairastava oppilas, mutta myös muun luokan vaikutus oppilaaseen huomioitiin. Haastatteluihin osallistuivat oppilaan erityisopettaja ja entinen koulunkäyntiavustaja. Koulunkäyntiavustaja kuvasi oppilaan kehitystasoa tämän tullessa kouluun viisi vuotta sitten. Erityisopettaja kertoi oppilaan nykyisistä ominaisuuksista ja taidoista.
Tulosten mukaan oppilas tarvitsee ulkopuolista ohjausta toiminnassaan ja itsearviointitaitojensa kehittämisessä. Oppilas on hyvin sosiaalinen ja hän hakeutuu helposti muiden seuraan. Hän on kehittynyt viidessä vuodessa karkeamotoriikan kannalta, vaikka Noonanin syndrooman peruspiirteisiin kuluvat huonot motoriset taidot. Oppilaan jatkokoulutusmahdollisuudet ovat vielä hyvin epäselviä, sillä hänen kehittymismahdollisuuksia on hankala arvioida. Todennäköistä on, että hän tulee tarvitsemaan jonkinlaisia tukitoimia. Oppilas pystyy myös itse arvioimaan tulevaisuuden suunnitelmiaan. Hänen sosiaaliset suhteensa koululuokassa liittyvät vuorovaikutukseen murrosikäisten luokkatovereidensa kanssa. Oppilaalla itsellään murrosikä ei vaikuta vielä alkaneen. Suurin hankaloittava tekijä sosiaalisissa suhteissa on oppilaan liian tarkka kysely toisten asioista ja muiden keskusteluihin puuttuminen. Vaikka luokan oppilaat ärsyyntyvät usein oppilaalle, hän ei itse näytä pahoittavan siitä mieltään. Oppilaan itsetunto vaikuttaa olevan hyvä ja hän haluaa olla kaikkien kaveri.
Tapaustutkimuksen lisäksi Noonanin syndroomasta voitaisiin tehdä isompia määrällisiä tutkimuksia Suomessa. Näin saataisiin yleispätevää tietoa myös suomalaisista tapauksista, joita tällä hetkellä on esitetty hyvin vähän.
Opinnäytetyössä aineiston hankintamenetelminä käytettiin havainnointia ja haastattelua. Ha-vainnointi suoritettiin kahden viikon aikana oppilaan koululuokassa. Havainnoinnin kohteena oli pääsääntöisesti Noonanin syndroomaa sairastava oppilas, mutta myös muun luokan vaikutus oppilaaseen huomioitiin. Haastatteluihin osallistuivat oppilaan erityisopettaja ja entinen koulunkäyntiavustaja. Koulunkäyntiavustaja kuvasi oppilaan kehitystasoa tämän tullessa kouluun viisi vuotta sitten. Erityisopettaja kertoi oppilaan nykyisistä ominaisuuksista ja taidoista.
Tulosten mukaan oppilas tarvitsee ulkopuolista ohjausta toiminnassaan ja itsearviointitaitojensa kehittämisessä. Oppilas on hyvin sosiaalinen ja hän hakeutuu helposti muiden seuraan. Hän on kehittynyt viidessä vuodessa karkeamotoriikan kannalta, vaikka Noonanin syndrooman peruspiirteisiin kuluvat huonot motoriset taidot. Oppilaan jatkokoulutusmahdollisuudet ovat vielä hyvin epäselviä, sillä hänen kehittymismahdollisuuksia on hankala arvioida. Todennäköistä on, että hän tulee tarvitsemaan jonkinlaisia tukitoimia. Oppilas pystyy myös itse arvioimaan tulevaisuuden suunnitelmiaan. Hänen sosiaaliset suhteensa koululuokassa liittyvät vuorovaikutukseen murrosikäisten luokkatovereidensa kanssa. Oppilaalla itsellään murrosikä ei vaikuta vielä alkaneen. Suurin hankaloittava tekijä sosiaalisissa suhteissa on oppilaan liian tarkka kysely toisten asioista ja muiden keskusteluihin puuttuminen. Vaikka luokan oppilaat ärsyyntyvät usein oppilaalle, hän ei itse näytä pahoittavan siitä mieltään. Oppilaan itsetunto vaikuttaa olevan hyvä ja hän haluaa olla kaikkien kaveri.
Tapaustutkimuksen lisäksi Noonanin syndroomasta voitaisiin tehdä isompia määrällisiä tutkimuksia Suomessa. Näin saataisiin yleispätevää tietoa myös suomalaisista tapauksista, joita tällä hetkellä on esitetty hyvin vähän.