Varhaiskasvattajien kokemuksia Bright Start -ohjelman käytöstä ja käyttöön otosta
Turve, Heli; Kalliokuusi, Ulla (2012)
Turve, Heli
Kalliokuusi, Ulla
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102914707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102914707
Tiivistelmä
Työelämälähtöisen opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa varhaiskasvattajien kokemuksia Bright Start -ohjelman käytöstä ja käyttöön ottamisesta kolmessa eri päiväkodissa Heinolan kaupungissa. Heinolan varhaiskasvatuksessa on tapahtumassa rakenteellisia uudistuksia ja kaksi päiväkotia yhdistyy uuteen Niemelä- taloon, jossa on tarkoitus käyttää Bright Start -ohjelmaa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on saamiemme kokemusten avulla tuottaa tutkimustietoa ohjelman käytöstä työn suunnittelun sekä kehittämisen tueksi uutta avautuvaa päiväkotia varten.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu Bright Start -ohjelman teoriasta ja aikaisemmista tutkimuksista koskien Bright Start -ohjelmaa. Työn kehittämisen näkökulma on keskeinen osa teoriaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmessa eri ryhmähaastattelutilanteessa keväällä 2012, hyödyntäen teemoitettuja kysymyksiä. Ryhmähaastatteluun osallistui 2-3 henkilöä kerrallaan, yhteensä 7 henkilöä. Henkilöt valikoituivat haastateltaviksi niin, että kaikki olivat toteuttaneet omassa työssään Bright Start -ohjelmaa, tosin eri pituisia aikoja.
Varhaiskasvattajien haastattelujen perusteella selvisi, että Bright Start -ohjelman käyttöönotto on työläs prosessi, joka vaatii paljon aikaa. Käyttöön ottoon liittyy materiaalien uudistamista ja kokonaan uusien tekemistä ja ennen kaikkea kasvattajan täytyy muuttaa oma käsityksensä lasten kasvattamisesta ja opettamisesta. Bright Start -ohjelma oli tuonut työhön paljon myös hyviä asioita, kuten kysely-tekniikan, jonka mukaan lasta haastetaan ajattelemaan itse, myös pienryhmätyöskentely oli lisääntynyt merkittävästi. Bright Start -ohjelman koulutus oli tärkeässä osassa ennen ohjelman käyttöönottoa. Vastausten mukaan koulutus saisi olla rakenteeltaan erilainen.
Varhaiskasvattajien haastattelujen perusteella kehittämistyö tarvitsee paljon resursseja ja motivaatiota. Vastaajien mielestä olisi tärkeää päästä osalliseksi päätöksentekoon ennen päätösten tekemistä. Johtajan rooli koettiin myös tärkeäksi työn kehittämisessä, johtajan odotettiin tukevan vaikeissa tilanteissa ja luotsaavan eteenpäin kohti visiota.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu Bright Start -ohjelman teoriasta ja aikaisemmista tutkimuksista koskien Bright Start -ohjelmaa. Työn kehittämisen näkökulma on keskeinen osa teoriaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmessa eri ryhmähaastattelutilanteessa keväällä 2012, hyödyntäen teemoitettuja kysymyksiä. Ryhmähaastatteluun osallistui 2-3 henkilöä kerrallaan, yhteensä 7 henkilöä. Henkilöt valikoituivat haastateltaviksi niin, että kaikki olivat toteuttaneet omassa työssään Bright Start -ohjelmaa, tosin eri pituisia aikoja.
Varhaiskasvattajien haastattelujen perusteella selvisi, että Bright Start -ohjelman käyttöönotto on työläs prosessi, joka vaatii paljon aikaa. Käyttöön ottoon liittyy materiaalien uudistamista ja kokonaan uusien tekemistä ja ennen kaikkea kasvattajan täytyy muuttaa oma käsityksensä lasten kasvattamisesta ja opettamisesta. Bright Start -ohjelma oli tuonut työhön paljon myös hyviä asioita, kuten kysely-tekniikan, jonka mukaan lasta haastetaan ajattelemaan itse, myös pienryhmätyöskentely oli lisääntynyt merkittävästi. Bright Start -ohjelman koulutus oli tärkeässä osassa ennen ohjelman käyttöönottoa. Vastausten mukaan koulutus saisi olla rakenteeltaan erilainen.
Varhaiskasvattajien haastattelujen perusteella kehittämistyö tarvitsee paljon resursseja ja motivaatiota. Vastaajien mielestä olisi tärkeää päästä osalliseksi päätöksentekoon ennen päätösten tekemistä. Johtajan rooli koettiin myös tärkeäksi työn kehittämisessä, johtajan odotettiin tukevan vaikeissa tilanteissa ja luotsaavan eteenpäin kohti visiota.