Kuntalaisten näkemyksiä Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdetilanteesta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista
Pallasoja, Mia; Piispanen, Mia (2012)
Pallasoja, Mia
Piispanen, Mia
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012103114781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012103114781
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kvantitatiivisella kyselytutkimuksella kuntalaisten näkemyksiä Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdetilanteesta. Tutkittavia asioita olivat se miten kuntalaiset voivat, kokevatko he mielenterveys- ja päihdepalvelut alueella riittäviksi ja tietävätkö he mistä apua voi tarvittaessa hakea. Ennaltaehkäisyn näkökulma mielenterveys- ja päihdeongelmissa oli keskeinen ja tähän haluttiin myös kuulla kuntalaisten ideoita. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishankkeen eli Mietippä-hankkeen kanssa ja sitä käytettiin strategiatyön tukena. Aineisto kerättiin joulukuussa 2011 osittain strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimusaineiston määräksi muodostui 242 vastauslomaketta.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa kuntalaisista voi hyvin ja kokee oman mielenterveytensä hyväksi. Kuitenkin lähes 30 prosenttia oli huolissaan mielenterveystilanteesta. Mielenterveystilanteessa eniten huolta aiheuttivat työttömyyden lisääntyminen ja nuorten syrjäytyminen. Yli puolet vastaajista koki mielenterveyspalvelut riittämättömiksi, ja viidennes vastaajista ei tiennyt, mistä hakisi apua mielenterveysongelmaan. Tärkeimmäksi mielenterveyttä edistäväksi tekijäksi kuntalaiset nostivat työllisyyden tukemisen. Päihteiden käytön suhteen kuntalaisia huolestutti eniten liian nuorten päihteiden käyttö sekä huumeiden käyttö. Päihdepalvelut riittämättömiksi koki noin kolmannes vastaajista, ja lähes viidennes ei tiennyt, mistä hakisi apua päihdeongelmaan. Tärkeimmäksi päihdeongelmien ennaltaehkäisyn keinoksi nousi vanhempien roolin ja kasvatustyön tukeminen.
Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä 2012–2016. Toistamalla tutkimus ennen seuraavan mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista voidaan seurata ja arvioida strategian toimivuutta.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa kuntalaisista voi hyvin ja kokee oman mielenterveytensä hyväksi. Kuitenkin lähes 30 prosenttia oli huolissaan mielenterveystilanteesta. Mielenterveystilanteessa eniten huolta aiheuttivat työttömyyden lisääntyminen ja nuorten syrjäytyminen. Yli puolet vastaajista koki mielenterveyspalvelut riittämättömiksi, ja viidennes vastaajista ei tiennyt, mistä hakisi apua mielenterveysongelmaan. Tärkeimmäksi mielenterveyttä edistäväksi tekijäksi kuntalaiset nostivat työllisyyden tukemisen. Päihteiden käytön suhteen kuntalaisia huolestutti eniten liian nuorten päihteiden käyttö sekä huumeiden käyttö. Päihdepalvelut riittämättömiksi koki noin kolmannes vastaajista, ja lähes viidennes ei tiennyt, mistä hakisi apua päihdeongelmaan. Tärkeimmäksi päihdeongelmien ennaltaehkäisyn keinoksi nousi vanhempien roolin ja kasvatustyön tukeminen.
Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä 2012–2016. Toistamalla tutkimus ennen seuraavan mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista voidaan seurata ja arvioida strategian toimivuutta.