Asuinkerrostalon materiaalivirtaseuranta
Siri, Sanna (2012)
Siri, Sanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102914693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102914693
Tiivistelmä
Hämeen ympäristöstrategiassa ilmastotavoitteet ovat korkealla. Alueellisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi biomassojen saatavuutta ja käsittelyä on lisättävä merkittävästi. Päijät-Hämeessä on tavoitteena selvittää biomassa- ja energiajätevirtojen materiaali- ja energiahyödyntämisen mahdollisuuksia omassa maakunnassa. Selvityksien pohjalta materiaalivirtojen käsittelyä pystytään optimoimaan ja näin vähentämään ilmastopäästöjä kohti minimitasoa.
Rakentaminen tuottaa merkittäviä määriä jätteitä, mitkä tulee hyödyntää materiaalina tai energiana niin hyvin kuin mahdollista, jotta rakennusjätteille asetetut kierrätystavoitteet saavutettaisiin. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää betonisen kerrostalon purkamisessa syntyvien jätteiden käsittely työmaalta loppukäyttöön. Työmaalla seurattiin jätteiden lajittelun onnistumista, lajiteltuja jätejakeita ja laskettiin lähtevät jätekuormat. Työn tuloksena saatiin käsitys miten ja missä purkutyön jätteet hyödynnetään ja mitä jätteitä ei voida hyödyntää.
Tutkimuskohteessa jätteet lajiteltiin niin moneen jakeeseen kuin se on kustannuksien kannalta järkevää. Sekajätteeseen päätyi lähinnä kipsi, PVC -muovit ja eristysvillat, jotka loppusijoitettiin kaatopaikalle. Purkukipsin kierrättämiseen ei ole tarjolla kierrätyspalveluita ja PVC:n kierrättäminen on haasteellista. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös nykyisiä mahdollisuuksia kierrättää rakennusjätteitä mate-riaalina energiahyödyntämisen sijaan. Tutkimuskohteessa saavutettiin rakennusjätteille asetettu 70 prosentin kierrätystavoite.
Rakentaminen tuottaa merkittäviä määriä jätteitä, mitkä tulee hyödyntää materiaalina tai energiana niin hyvin kuin mahdollista, jotta rakennusjätteille asetetut kierrätystavoitteet saavutettaisiin. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää betonisen kerrostalon purkamisessa syntyvien jätteiden käsittely työmaalta loppukäyttöön. Työmaalla seurattiin jätteiden lajittelun onnistumista, lajiteltuja jätejakeita ja laskettiin lähtevät jätekuormat. Työn tuloksena saatiin käsitys miten ja missä purkutyön jätteet hyödynnetään ja mitä jätteitä ei voida hyödyntää.
Tutkimuskohteessa jätteet lajiteltiin niin moneen jakeeseen kuin se on kustannuksien kannalta järkevää. Sekajätteeseen päätyi lähinnä kipsi, PVC -muovit ja eristysvillat, jotka loppusijoitettiin kaatopaikalle. Purkukipsin kierrättämiseen ei ole tarjolla kierrätyspalveluita ja PVC:n kierrättäminen on haasteellista. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös nykyisiä mahdollisuuksia kierrättää rakennusjätteitä mate-riaalina energiahyödyntämisen sijaan. Tutkimuskohteessa saavutettiin rakennusjätteille asetettu 70 prosentin kierrätystavoite.