Sijaisperheiden biologisten lasten kokemuksia sijaissisaruudesta
Virtanen, Eveliina; Viiri, Nea (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103233697
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103233697
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena ovat sijaisperheiden biologisten lasten kokemukset sijaissisaruudesta. Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä SOS-Lapsikylän kanssa. Tarkoituksenamme on kuvata sijaisperheiden biologisten lasten kokemuksia ja tavoitteenamme on tuottaa yhteistyökumppanillemme uutta tietoa aiheesta.
Teoriaosuudessa käsittelemme lastensuojelun sijaishuoltoa Suomessa. Olemme perehtyneet perhehoitoon ja perhehoitajaksi ryhtymiseen. Lisäksi tarkastelemme perhesuhteita, sisarussuhteita sekä sijaissisaruutta kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu ja aineisto analysointiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaan. Haastatteluihin osallistui yhteensä 7 henkilöä ja he olivat iältään 7-18-vuotiaita. Keskeisiä teemoja haastatteluissamme olivat sijaissisaruus ajan saatossa, perheen ja kodin jakaminen sekä tuen saaminen sijaissisaruuteen. Haastattelut toteutettiin etänä videoyhteyden avulla yksilöhaastatteluina ja haastatteluissa seurattiin ennalta laatimaamme kysymysrunkoa.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että sijaisperheiden biologisten lasten kokemukset sijaissisaruudesta ovat pääosin positiivisia. Tuloksista päätellen haastateltavat eli sijaisperheiden biologiset lapset kokivat pääsääntöisesti sijoitetun lapsen omaksi perheenjäsenekseen. Suhde sijoitettuun lapseen koettiin arkisena sekä luonnollisena asiana. Sijaissisarussuhteen rakentumiseen vaikuttaa tuen saaminen, jota tulostemme perusteella kaivattaisiin paikoittain lisää.
Teoriaosuudessa käsittelemme lastensuojelun sijaishuoltoa Suomessa. Olemme perehtyneet perhehoitoon ja perhehoitajaksi ryhtymiseen. Lisäksi tarkastelemme perhesuhteita, sisarussuhteita sekä sijaissisaruutta kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu ja aineisto analysointiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaan. Haastatteluihin osallistui yhteensä 7 henkilöä ja he olivat iältään 7-18-vuotiaita. Keskeisiä teemoja haastatteluissamme olivat sijaissisaruus ajan saatossa, perheen ja kodin jakaminen sekä tuen saaminen sijaissisaruuteen. Haastattelut toteutettiin etänä videoyhteyden avulla yksilöhaastatteluina ja haastatteluissa seurattiin ennalta laatimaamme kysymysrunkoa.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että sijaisperheiden biologisten lasten kokemukset sijaissisaruudesta ovat pääosin positiivisia. Tuloksista päätellen haastateltavat eli sijaisperheiden biologiset lapset kokivat pääsääntöisesti sijoitetun lapsen omaksi perheenjäsenekseen. Suhde sijoitettuun lapseen koettiin arkisena sekä luonnollisena asiana. Sijaissisarussuhteen rakentumiseen vaikuttaa tuen saaminen, jota tulostemme perusteella kaivattaisiin paikoittain lisää.