Koululaisten osallistaminen rakennetun kaupunkiympäristön turvallisuuden kehittämiseen Espoon kaupungissa
Kallio, Riina; Rajapuro, Beda (2021)
Kallio, Riina
Rajapuro, Beda
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103233702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103233702
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimeksiantajan, eli Espoon kaupungin, käyttöön turvallisuuskävelymalli, jolla mahdollistetaan lasten osallistaminen rakennetun kaupunkiympäristön turvallisuuden kehittämiseen. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole tehokkaita käytänteitä, joilla saataisiin lasten näkökulmat osaksi kaupunkisuunnittelua. Työn tuotoksena luodaan opas rakennetun kaupunkiympäristön turvallisuuskävelyiden järjestämiseen. Oppaan avulla opettajat voivat jatkossa järjestää itsenäisesti turvallisuuskävelyn luokalleen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui lapsen psykologisen kehityksen, osallisuuden, rakennetun kaupunkiympäristön ja turvallisuuskävelyn kokonaisuuksien tutkimisesta. Lapsen psykologista kehitystä tarkasteltiin fyysisen, motorisen, kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmista. Näiden avulla tutkittiin lapsille ominaisia havainnoinnin ja oppimisen tapoja. Työ sijoittui rakennettuun kaupunkiympäristöön ja koska tarkoituksena oli vahvistaa lasten osallisuuden kokemusta, teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin turvallista rakennettua kaupunkiympäristöä ja lasten suhdetta siihen sekä osallisuuden kokemusta ja osallistamisen vaiheita. Erilaisia turvallisuuskävelymenetelmiä analysoitiin mallin rakennusta varten.
Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin kirjallisuuskatsausta teoreettisen viitekehyksen luomiseen, havainnointia lasten havaitsemisen tapojen ja ympäristön käyttämisen tutkimiseen sekä kyselyä ja benchmarkingia turvallisuuskävelymallin suunnittelemiseen.
Turvallisuuskävelyllä lapset osallistuivat aktiivisesti tehtäviin ja yhteiseen keskusteluun sekä tekivät monipuolisia havaintoja lähiympäristönsä turvallisuudesta. Toteutetun tutkimuksen ja turvallisuuskävelyn pilotoinnin perusteella voitiin todeta, että turvallisuuskävely oli toimiva tapa osallistaa lapsia rakennetun kaupunkiympäristön turvallisuuden kehittämiseen. Tutkimuksen jatkotoimenpide-ehdotuksina on luokkakohtaisten tunnusten luominen Trimble Feedback -alustalle ja sen käyttöönotto turvallisuuskävelyllä tukemaan tehtyjen parannusehdotusten eteenpäin viemistä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui lapsen psykologisen kehityksen, osallisuuden, rakennetun kaupunkiympäristön ja turvallisuuskävelyn kokonaisuuksien tutkimisesta. Lapsen psykologista kehitystä tarkasteltiin fyysisen, motorisen, kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmista. Näiden avulla tutkittiin lapsille ominaisia havainnoinnin ja oppimisen tapoja. Työ sijoittui rakennettuun kaupunkiympäristöön ja koska tarkoituksena oli vahvistaa lasten osallisuuden kokemusta, teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin turvallista rakennettua kaupunkiympäristöä ja lasten suhdetta siihen sekä osallisuuden kokemusta ja osallistamisen vaiheita. Erilaisia turvallisuuskävelymenetelmiä analysoitiin mallin rakennusta varten.
Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin kirjallisuuskatsausta teoreettisen viitekehyksen luomiseen, havainnointia lasten havaitsemisen tapojen ja ympäristön käyttämisen tutkimiseen sekä kyselyä ja benchmarkingia turvallisuuskävelymallin suunnittelemiseen.
Turvallisuuskävelyllä lapset osallistuivat aktiivisesti tehtäviin ja yhteiseen keskusteluun sekä tekivät monipuolisia havaintoja lähiympäristönsä turvallisuudesta. Toteutetun tutkimuksen ja turvallisuuskävelyn pilotoinnin perusteella voitiin todeta, että turvallisuuskävely oli toimiva tapa osallistaa lapsia rakennetun kaupunkiympäristön turvallisuuden kehittämiseen. Tutkimuksen jatkotoimenpide-ehdotuksina on luokkakohtaisten tunnusten luominen Trimble Feedback -alustalle ja sen käyttöönotto turvallisuuskävelyllä tukemaan tehtyjen parannusehdotusten eteenpäin viemistä.