Verkkopalvelujen saavutettavuus Kajaanin ammattikorkeakoulussa
Keränen, Tanja (2021)
Keränen, Tanja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103243742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103243742
Tiivistelmä
Saavutettavuus ja digipalvelut nousivat keskiöön vuonna 2016, kun EU:n saavutettavuusdirektiivi astui voimaan. Kansallisesti direktiivin toimeenpano aloitettiin seuraavana vuonna ja kansallinen lainsäädäntö tuli voimaan huhtikuussa 2019.
Kun puhutaan saavutettavista sisällöistä, tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti. Huhtikuussa 2019 voimaan tullut laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta määrittää julkisen sektorin verkkopalvelujen ja mobiilipalvelujen saavutettavuudesta. Laki koskettaa myös ammattikorkeakouluja ja niiden tulee huomioida lain vaatimat saavutettavuusvaatimukset verkkopalveluissaan.
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli tehdä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) digitaalisista palveluista saavutettavat lainsäädännön määräämällä tavalla syyskuun 23. päivä 2020 mennessä. Tavoitteena oli saada myös saavutettavuusasioista selkeä kokonaisuus ja ohjeistus, jotta ammattikorkeakoulun henkilöstö ymmärtää mitä se tarkoittaa jokaisen oman työn kannalta. Työ toimii lähtölaukauksena sille työlle mitä saavutettavuuteen ja asiakaskokemukseen liittyen KAMKin tulee jatkossa tehdä suunnitellessaan ja toteuttaessaan verkkopalveluja.
Euroopan unionin saavuttavuusdirektiivissä todetaan saavutettavuuden neljä periaatetta, jotka ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys sekä toimintavarmuus. Direktiivin neljästä kohdasta muodostuu myös verkkopalvelujen saavutettavuuden kolme osa-aluetta. Ne ovat tekninen toteutus, käyttöliittymän käytettävyys ja sisällön selkeys. Näistä kolmesta osa-alueesta muodostuu myös kehittämistehtävän teoreettinen viitekehys, joihin peilaten työhön liittyvä haastattelututkimus on toteutettu. Haastattelututkimus toteutettiin asiantuntijahaastatteluna yhdelle asiantuntijalle, jota haastateltiin kolme eri kertaa.
Haastatteluissa haettiin erityisesti vastauksia siihen, miten saavuttavuus käytännössä toteutetaan lainsäädännön mukaiseksi ammattikorkeakoulussa. Mitkä ovat tekniset vaatimukset, jotka riittävät? Ja mikä on yleensä se taso, joka saavutettavuudessa tulee olla.? Ja mikä on riittävä taso ammattikorkeakouluille? Mitkä ovat sudenkuopat ammattikorkeakoulun saavutettavuustyössä?
Haastattelun perusteella kehitettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun saavutettavuus lainvaatimalle tasolle ja järjestettiin henkilöstölle koulutukset aiheeseen liittyen.
Kun puhutaan saavutettavista sisällöistä, tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti. Huhtikuussa 2019 voimaan tullut laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta määrittää julkisen sektorin verkkopalvelujen ja mobiilipalvelujen saavutettavuudesta. Laki koskettaa myös ammattikorkeakouluja ja niiden tulee huomioida lain vaatimat saavutettavuusvaatimukset verkkopalveluissaan.
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli tehdä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) digitaalisista palveluista saavutettavat lainsäädännön määräämällä tavalla syyskuun 23. päivä 2020 mennessä. Tavoitteena oli saada myös saavutettavuusasioista selkeä kokonaisuus ja ohjeistus, jotta ammattikorkeakoulun henkilöstö ymmärtää mitä se tarkoittaa jokaisen oman työn kannalta. Työ toimii lähtölaukauksena sille työlle mitä saavutettavuuteen ja asiakaskokemukseen liittyen KAMKin tulee jatkossa tehdä suunnitellessaan ja toteuttaessaan verkkopalveluja.
Euroopan unionin saavuttavuusdirektiivissä todetaan saavutettavuuden neljä periaatetta, jotka ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys sekä toimintavarmuus. Direktiivin neljästä kohdasta muodostuu myös verkkopalvelujen saavutettavuuden kolme osa-aluetta. Ne ovat tekninen toteutus, käyttöliittymän käytettävyys ja sisällön selkeys. Näistä kolmesta osa-alueesta muodostuu myös kehittämistehtävän teoreettinen viitekehys, joihin peilaten työhön liittyvä haastattelututkimus on toteutettu. Haastattelututkimus toteutettiin asiantuntijahaastatteluna yhdelle asiantuntijalle, jota haastateltiin kolme eri kertaa.
Haastatteluissa haettiin erityisesti vastauksia siihen, miten saavuttavuus käytännössä toteutetaan lainsäädännön mukaiseksi ammattikorkeakoulussa. Mitkä ovat tekniset vaatimukset, jotka riittävät? Ja mikä on yleensä se taso, joka saavutettavuudessa tulee olla.? Ja mikä on riittävä taso ammattikorkeakouluille? Mitkä ovat sudenkuopat ammattikorkeakoulun saavutettavuustyössä?
Haastattelun perusteella kehitettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun saavutettavuus lainvaatimalle tasolle ja järjestettiin henkilöstölle koulutukset aiheeseen liittyen.