Mistä työhön imua - kirjallisuuskatsaus
Virta, Viivi (2012)
Virta, Viivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111515350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111515350
Tiivistelmä
Työyhteisöjen hyvinvointia on aikaisemmin tutkittu työuupumuksen ja työstressin näkökulmasta. Viime vuosina rinnalle on noussut positiivisen psykologian näkökulma, jolloin työn ja työntekijän voimavarat ovat avainasemassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä ja selkeyttää työn imu käsitettä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Samalla pyrittiin selvittämään minkälaiset työn ja yksilön voimavarat vaikuttavat myönteisesti työn imuun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli hakea vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mitä työn imu tarkoittaa? 2. Mitkä työn voimavarat vaikuttavat työn imuun työhyvinvoinnin tutkimuksissa? 3. Mitkä yksilön voimavarat vaikuttavat työn imuun työhyvinvoinnin tutkimuksissa?
Aineisto kerättiin systemaattisesti Medic- ja PubMed-tietokannoista. Hyväksymiskriteereinä oli asiantuntijatarkastuksen läpikäyneet artikkelit, jotka kaikilla on mahdollisuus saada kokonai-suudessaan ilmaiseksi. Haun tulokseksi saatiin 14 artikkelia, joista kahdeksan oli englanninkielistä ja kuusi suomenkielistä. Aineistoa täydennettiin lisäksi kirjastosta saatavalla materiaalilla, jotta näkökulmasta saataisiin kattavampi. Artikkelit analysoitiin induktiivisella sisällön analysoinnilla, jolloin tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia.
Lopullisissa tuloksissa kävi ilmi, että työn imua voidaan kokea eri ammattiryhmien keskuudessa yhtä paljon. Organisaatiot joissa koetaan työn imua, ovat tutkimusten mukaan kilpailukykyisempiä ja menestyvämpiä kuin yritykset joissa imua ei ole. Olennaiseksi osaksi työn imua nousi esimiesten ja alaisten luottamussuhteet, myös työn voimavarojen ja vaatimusten tasapainoisuudella oli merkitystä. Työn imua kokevat työntekijät ovat organisaatiouskollisia ja heidän sairauspoissaolonsa ovat vähäisiä. Työn imu vaikuttaa myös positiivisesti potilas- ja hoitosuhteisiin.
Organisaatioiden vetovoimaisuuteen ja työntekijöiden työhön sitoutumiseen kannattaa tule-vaisuudessa sijoittaa. Tulevalla vuosikymmenellä osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden määrä vähenee ja eläkeikäisten määrä kohoaa räjähdysmäisesti. työntekijöiden mahdollisuudet valita työpaikkansa ja sanella työskentelyehtonsa lisääntyvät. Organisaatioiden menestymisen kannalta työn imulla on keskeinen merkitys. Tulevaisuuden jatkotutkimuksina voidaan näkökulmaksi työn imuun ottaa yksilön voimavarojen vaikutus. Näitä tutkimuksia ei ole Suomessa aikaisemmin tehty ja maailmallakin aihetta on vasta vähän tutkittu.
Aineisto kerättiin systemaattisesti Medic- ja PubMed-tietokannoista. Hyväksymiskriteereinä oli asiantuntijatarkastuksen läpikäyneet artikkelit, jotka kaikilla on mahdollisuus saada kokonai-suudessaan ilmaiseksi. Haun tulokseksi saatiin 14 artikkelia, joista kahdeksan oli englanninkielistä ja kuusi suomenkielistä. Aineistoa täydennettiin lisäksi kirjastosta saatavalla materiaalilla, jotta näkökulmasta saataisiin kattavampi. Artikkelit analysoitiin induktiivisella sisällön analysoinnilla, jolloin tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia.
Lopullisissa tuloksissa kävi ilmi, että työn imua voidaan kokea eri ammattiryhmien keskuudessa yhtä paljon. Organisaatiot joissa koetaan työn imua, ovat tutkimusten mukaan kilpailukykyisempiä ja menestyvämpiä kuin yritykset joissa imua ei ole. Olennaiseksi osaksi työn imua nousi esimiesten ja alaisten luottamussuhteet, myös työn voimavarojen ja vaatimusten tasapainoisuudella oli merkitystä. Työn imua kokevat työntekijät ovat organisaatiouskollisia ja heidän sairauspoissaolonsa ovat vähäisiä. Työn imu vaikuttaa myös positiivisesti potilas- ja hoitosuhteisiin.
Organisaatioiden vetovoimaisuuteen ja työntekijöiden työhön sitoutumiseen kannattaa tule-vaisuudessa sijoittaa. Tulevalla vuosikymmenellä osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden määrä vähenee ja eläkeikäisten määrä kohoaa räjähdysmäisesti. työntekijöiden mahdollisuudet valita työpaikkansa ja sanella työskentelyehtonsa lisääntyvät. Organisaatioiden menestymisen kannalta työn imulla on keskeinen merkitys. Tulevaisuuden jatkotutkimuksina voidaan näkökulmaksi työn imuun ottaa yksilön voimavarojen vaikutus. Näitä tutkimuksia ei ole Suomessa aikaisemmin tehty ja maailmallakin aihetta on vasta vähän tutkittu.