68+-Sporttikortin lunastaneiden espoolaisten ikääntyneiden liikunta-aktiivisuus
Jordan, Maria (2009)
Jordan, Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245984
Tiivistelmä
Fyysinen aktiivisuus vähenee usein iän myötä ja aiheuttaa merkittävää toimintakyvyn laskua. Päivittäiset toiminnot alkavat vaikeutua eläkeikäisillä, erityisesti fyysistä ponnistelua vaativat tehtävät tuottavat ongelmia. Liikunnallisesti aktiivisilla ikääntyneillä kestävyys, lihasvoima sekä tasapaino pysyvät parempana kuin ikäisillään inaktiivisilla. Ikääntyessä liikunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on yhtä suuri kuin nuoremmalla väestöllä.
Espoon kaupunki on tarjonnut vuodesta 2007 asti ikääntyneille ilmaisen liikuntakortin, joka mahdollistaa kaupungin liikuntapalveluiden käytön veloituksetta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin 68+-Sporttikortin lunastaneiden espoolaisten ikääntyneiden liikunta-aktiivisuutta sekä naisten ja miesten liikunta-aktiivisuuden eroja. Tutkimuksessa selvitettiin myös onko ikääntyneiden liikunta-aktiivisuudessa tapahtunut muutosta vuoden 2007 jälkeen. Tällöin 70+-Sporttikortin lunastaneille toteutettiin vastaavanlainen kysely. Tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin tammikuussa 2009 ja sitä jatkettiin toukokuuhun 2009 asti.
Kyselyyn vastasi kaikki 68+-Sporttikortin lunastaneet espoolaiset ikääntyneet. Tutkimukseen vastasi yhteensä 3383 ikääntynyttä, joista naisia oli 1923 ja miehiä 1404. Nuorin kyselyyn vastanneista oli 67-vuotias ja vanhin 93-vuotias, kortin on voinut noutaa vuonna 1941 syntynyt tai sitä vanhempi henkilö. Vuoden 2009 alussa ikäraja laskettiin 70 ikävuodesta 68 ikävuoteen ja uuden kortin lunastamisen yhteydessä ikääntyneet vastasivat kyselyyn.
68+-Sporttikortin lunastaneet ikääntyneet harrastavat aktiivisesti vapaa-ajan liikuntaa, suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa 2-3 kertaa viikossa tai useammin. Miesten ja naisten liikunta-aktiivisuudessa ei tutkimuksessa ilmennyt suuria eroja. Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuus ei myöskään ollut muuttunut vuodesta 2007 suuremmin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että kortin ovat lunastaneet aktiivista elämäntapaa viettävät ikääntyneet. Inaktiiviset ikääntyneet eivät ole korttia löytäneet; tätä tulosta tukee kortin lunastaneiden arvio omasta fyysisestä kunnostaan asteikolla 0-10. 77,5 prosenttia vastaajista ilmoitti fyysisen kunnon olevan seitsemän tai enemmän. Suurin osa kortin lunastaneista ikääntyneistä ilmoitti tavallisimmaksi fyysisen aktiivisuuden muodokseen kävelyn tai sauvakävelyn. Kävelyllä on oikealla intensiteetillä ja kestolla harrastettuna terveyttä edistävä vaikutus. Sen lisäksi olisi kuitenkin suositeltavaa harrastaa liikuntaa, joka ylläpitää ja parantaa lihasvoimaa, sillä lihasvoimalla on todettu olevan vaikutusta toimintakykyyn.
Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia, ovatko inaktiiviset löytäneet kortin ja onko tällä vaikutusta kunnallisten terveyspalveluiden käyttöön ja kysyntään pitkälle aikavälillä. Jotta palvelu pysyy jatkossakin kiinnostavana ja innostaa ikääntyneitä liikkumaan, olisi hyvä tutkia ikääntyneiden toiveita liikuntapalveluiden suhteen.
Espoon kaupunki on tarjonnut vuodesta 2007 asti ikääntyneille ilmaisen liikuntakortin, joka mahdollistaa kaupungin liikuntapalveluiden käytön veloituksetta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin 68+-Sporttikortin lunastaneiden espoolaisten ikääntyneiden liikunta-aktiivisuutta sekä naisten ja miesten liikunta-aktiivisuuden eroja. Tutkimuksessa selvitettiin myös onko ikääntyneiden liikunta-aktiivisuudessa tapahtunut muutosta vuoden 2007 jälkeen. Tällöin 70+-Sporttikortin lunastaneille toteutettiin vastaavanlainen kysely. Tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin tammikuussa 2009 ja sitä jatkettiin toukokuuhun 2009 asti.
Kyselyyn vastasi kaikki 68+-Sporttikortin lunastaneet espoolaiset ikääntyneet. Tutkimukseen vastasi yhteensä 3383 ikääntynyttä, joista naisia oli 1923 ja miehiä 1404. Nuorin kyselyyn vastanneista oli 67-vuotias ja vanhin 93-vuotias, kortin on voinut noutaa vuonna 1941 syntynyt tai sitä vanhempi henkilö. Vuoden 2009 alussa ikäraja laskettiin 70 ikävuodesta 68 ikävuoteen ja uuden kortin lunastamisen yhteydessä ikääntyneet vastasivat kyselyyn.
68+-Sporttikortin lunastaneet ikääntyneet harrastavat aktiivisesti vapaa-ajan liikuntaa, suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa 2-3 kertaa viikossa tai useammin. Miesten ja naisten liikunta-aktiivisuudessa ei tutkimuksessa ilmennyt suuria eroja. Ikääntyneiden liikunta-aktiivisuus ei myöskään ollut muuttunut vuodesta 2007 suuremmin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että kortin ovat lunastaneet aktiivista elämäntapaa viettävät ikääntyneet. Inaktiiviset ikääntyneet eivät ole korttia löytäneet; tätä tulosta tukee kortin lunastaneiden arvio omasta fyysisestä kunnostaan asteikolla 0-10. 77,5 prosenttia vastaajista ilmoitti fyysisen kunnon olevan seitsemän tai enemmän. Suurin osa kortin lunastaneista ikääntyneistä ilmoitti tavallisimmaksi fyysisen aktiivisuuden muodokseen kävelyn tai sauvakävelyn. Kävelyllä on oikealla intensiteetillä ja kestolla harrastettuna terveyttä edistävä vaikutus. Sen lisäksi olisi kuitenkin suositeltavaa harrastaa liikuntaa, joka ylläpitää ja parantaa lihasvoimaa, sillä lihasvoimalla on todettu olevan vaikutusta toimintakykyyn.
Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia, ovatko inaktiiviset löytäneet kortin ja onko tällä vaikutusta kunnallisten terveyspalveluiden käyttöön ja kysyntään pitkälle aikavälillä. Jotta palvelu pysyy jatkossakin kiinnostavana ja innostaa ikääntyneitä liikkumaan, olisi hyvä tutkia ikääntyneiden toiveita liikuntapalveluiden suhteen.