Laserkeilauksen tarkkuus taimikoissa
Kiiskinen, Tuomas (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265832
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin laserkeilausaineiston tarkkuutta nuorissa ja varttuneissa taimikoissa Lieksassa Metsähallituksen hallinnoimissa taimikoissa. Samalla arvioitiin, voidaanko taimikoiden suunnittelu hoitaa ilman maastokäyntiä. Laserkeilauksella hankittu metsävaratieto sisältää ennakkotietoja taimikoista, joita hyödynnetään taimikonhoitotoimenpiteiden suunnittelussa. Laserkeilausaineiston tarkkuutta voidaan tarkastella maastomittausten avulla ja tuloksia analysoida erilaisten testien avulla.
Tutkimusta varten laserkeilauksella tuotetut ennakkotiedot kerättiin Excel-taulukoihin. Maastossa suoritetut mittaukset tehtiin linjoittaisilla ympyräkoealoilla vuoden 2020 taimikontarkastusten ohessa. Taimikoista mitattiin puulajikohtaisesti keskimääräinen runkoluku, keskiläpimitta ja keskipituus. Tarkasteluun otettiin 50 mänty- ja kuusivaltaista taimikkoa kehitysluokista T1 ja T2. Tuloksia analysoitiin kahden riippumattoman muuttujan otoksen vertailulla ja regressioanalyysillä. Analysointi tehtiin SPSS-analysointiohjelmalla.
Havupuiden runkoluvut saatiin laserkeilauksella selville suhteellisen hyvin. Männyn runkoluvun mallin selityskertoimeksi saatiin 75,9 % ja kuusen 78,3 %. Keskipituuden ja keskiläpimitan havainnointi onnistui varttuneimmilta taimikoilta paremmin kuin nuorilta. Laserkeilauksella oli haasteita havaita lehtipuita. Laserkeilausta voidaan käyttää tukena metsäsuunnittelussa varttuneiden havupuuvaltaisten taimikoiden osalta, mutta maastokäyntiä ei kannata jättää hyödyntämättä lehtipuuston vaikean havainnoinnin vuoksi.
Tutkimusta varten laserkeilauksella tuotetut ennakkotiedot kerättiin Excel-taulukoihin. Maastossa suoritetut mittaukset tehtiin linjoittaisilla ympyräkoealoilla vuoden 2020 taimikontarkastusten ohessa. Taimikoista mitattiin puulajikohtaisesti keskimääräinen runkoluku, keskiläpimitta ja keskipituus. Tarkasteluun otettiin 50 mänty- ja kuusivaltaista taimikkoa kehitysluokista T1 ja T2. Tuloksia analysoitiin kahden riippumattoman muuttujan otoksen vertailulla ja regressioanalyysillä. Analysointi tehtiin SPSS-analysointiohjelmalla.
Havupuiden runkoluvut saatiin laserkeilauksella selville suhteellisen hyvin. Männyn runkoluvun mallin selityskertoimeksi saatiin 75,9 % ja kuusen 78,3 %. Keskipituuden ja keskiläpimitan havainnointi onnistui varttuneimmilta taimikoilta paremmin kuin nuorilta. Laserkeilauksella oli haasteita havaita lehtipuita. Laserkeilausta voidaan käyttää tukena metsäsuunnittelussa varttuneiden havupuuvaltaisten taimikoiden osalta, mutta maastokäyntiä ei kannata jättää hyödyntämättä lehtipuuston vaikean havainnoinnin vuoksi.