Tavoitteena nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön alueellinen yhdenvertaisuus

Abstract

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa 2020–2023 kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksen yhdeksi tehtäväksi on kirjattu nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelujen alueellisen yhdenvertaisuuden tarkastelu. Ihannetilanteessa maantieteellisesti laajassa ja asukaskunnaltaan ja elinvoimaltaan eriytyneessä Suomessa joka puolella – sen keskustoissa, lähiöissä, kirkonkylillä ja syrjäseuduilla – nuorilla olisi mahdollisuus saada yhdenvertaisesti etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa sitä tarvitessaan. Saatavilla olevan palvelun tulisi olla myös laadukasta ja erilaisia nuoria saavuttavaa ja palvelevaa. Mikäli nuoret eivät saa riittävästi ja oikea-aikaisesti tarvitsemiaan palveluja, se voi viivästyttää esimerkiksi koulutukseen hakeutumista ja työelämään siirtymistä sekä lisätä syrjäytymisriskiä (Lehtonen 2020).

Ihmisillä on oikeus saada hyvinvointia ja elämän edellytyksiä luovia palveluja joka puolella Suomea. Tämän suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteen, alueellisen yhdenvertaisuuden, tosiasiallinen toteutuminen edellyttää tutkimusta eriarvoisuutta tuottavista mekanismeista ja niiden aktiivista poistamista (ETENE 2013). Tätä kohti suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään lainsäädännön velvoittamana (Perustuslaki 1999/731, 6§; Yhdenvertaisuuslaki 2014/1325; Nuorisolaki 2016/1285, 2§). Raporttia viimeisteltäessä Suomessa ratkotaan poliittisesti kimuranttia kysymystä, tulisiko koronarokotuksia kohdentaa alueellisen tartuntariskin mukaisesti vaiko alueellisesti mahdollisimman tasaisesti. Keskustelu kertoo alueellisen yhdenvertaisuuden tavoitteen moninaisista, eettisesti haastavista ja usein puoluepoliittisestikin värittyneistä kysymyksistä.

Tässä selvityksessä etsivän nuorisotyö ja työpajatoiminnan alueellista yhdenvertaisuutta tarkastellaan erilaisten toimintaympäristöjen sekä nuorten asiakkaiden sekä palveluja tuottavien tahojen näkökulmasta. Raporttia laadittaessa on etsitty vastauksia kysymyksiin: Mitkä tekijät määrittävät etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan alueellista yhdenvertaisuutta tai kielteisemmin tarkasteltuna eriarvoisuutta? Millä keinoilla alueellista yhdenvertaisuutta voitaisiin edistää?