Ryhmäyttäminen kouluterveydenhuollon voimavarana
Kouki, Mirjam; Moilanen, Laura; Makkonen, Tiina; Laaninen, Sanna-Leena; Viippola, Veera; Vainikka, Katja (2009)
Kouki, Mirjam
Moilanen, Laura
Makkonen, Tiina
Laaninen, Sanna-Leena
Viippola, Veera
Vainikka, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245985
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata oppilaiden ryhmäyttämistä kouluterveydenhuollon voimavarana. Projekti tehtiin yhteistyössä Tikkurilan lukion kanssa. Tikkurilan lukion 1. luokkalaisille pidettiin yhteensä kuusi toiminnallista ryhmäyttämispäivää 26.8.–11.9.2008 välisenä aikana. Päiviin osallistuivat kaikki Tikkurilan lukion 1. luokkalaiset, yhteensä noin 356 opiskelijaa. Opiskelijat osallistuivat päiviin tutor-ryhmissään. Päivän aikana yhteen kokoontui kaksi tutor-ryhmää (noin 60 opiskelijaa).
Projektin tavoitteena oli antaa opiskelijoille mahdollisuus tutustua toisiinsa sekä Tikkurilan lukion erityistyöntekijöihin (kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi ja erityisopettaja). Näin pyrittiin mahdollisten opiskeluun liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyyn, kuten syrjäytymisen ja opintojen keskeyttämisen vähentämiseen. Ihmisjoukon muodostuminen ryhmäksi on lähtökohta tavoitteelliselle ryhmätyölle. Koululuokka on yksi tärkeimmistä ryhmistä lapsen kasvun kannalta.
Kouluterveyskyselyiden mukaan erilaiset ongelmat, kuten koulukiusaaminen, väkivalta ja turvattomuus ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Useat lukion 1. ja 2. luokkalaiset tuntevat, että opiskeluilmapiirissä on ongelmia. Lukion oppilaat kuuluvat kouluterveydenhuollon piiriin, jota on pyritty kehittämään 2000-luvulla lasten ja nuorten muuttuneita tarpeita vastaavaksi. Etenkin ennaltaehkäisevää toimintaa on pyritty lisäämään. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Ryhmäyttämispäivät perustuivat yhdessä toimimiseen. Päivät aloitettiin lämmittelyleikein, joista siirryttiin draaman avulla tehtäviin harjoitteisiin. Päivän ohjelma koostui leikeistä ja draamaharjoitteista, joihin opiskelijoiden oli helppo osallistua. Yhdessä toimimisella pyrittiin kiinteyttämään ryhmää. Opiskelijoilta sekä yhteistyökumppaneilta saatu palaute toiminnallisista ryhmäyttämispäivistä oli positiivista. Enemmistö oppilaista koki päivän hyödylliseksi. Erityistyöntekijöiden palautteen mukaan heidän osallistumisensa toiminnallisiin päiviin helpottaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä heihin mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Ryhmäyttämistoimintaa voidaan pitää kouluterveydenhuollon voimavarana ennaltaehkäistäessä kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvia ongelmia. Voimavaralla tarkoitetaan resursseja ja mahdollisuuksia. Ajallisesti yksi päivä ei riitä ryhmäyttämiseen, mutta parhaimmillaan se antaa hyvät lähtökohdat ryhmän muotoutumiselle.
Projektin tavoitteena oli antaa opiskelijoille mahdollisuus tutustua toisiinsa sekä Tikkurilan lukion erityistyöntekijöihin (kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi ja erityisopettaja). Näin pyrittiin mahdollisten opiskeluun liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyyn, kuten syrjäytymisen ja opintojen keskeyttämisen vähentämiseen. Ihmisjoukon muodostuminen ryhmäksi on lähtökohta tavoitteelliselle ryhmätyölle. Koululuokka on yksi tärkeimmistä ryhmistä lapsen kasvun kannalta.
Kouluterveyskyselyiden mukaan erilaiset ongelmat, kuten koulukiusaaminen, väkivalta ja turvattomuus ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Useat lukion 1. ja 2. luokkalaiset tuntevat, että opiskeluilmapiirissä on ongelmia. Lukion oppilaat kuuluvat kouluterveydenhuollon piiriin, jota on pyritty kehittämään 2000-luvulla lasten ja nuorten muuttuneita tarpeita vastaavaksi. Etenkin ennaltaehkäisevää toimintaa on pyritty lisäämään. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Ryhmäyttämispäivät perustuivat yhdessä toimimiseen. Päivät aloitettiin lämmittelyleikein, joista siirryttiin draaman avulla tehtäviin harjoitteisiin. Päivän ohjelma koostui leikeistä ja draamaharjoitteista, joihin opiskelijoiden oli helppo osallistua. Yhdessä toimimisella pyrittiin kiinteyttämään ryhmää. Opiskelijoilta sekä yhteistyökumppaneilta saatu palaute toiminnallisista ryhmäyttämispäivistä oli positiivista. Enemmistö oppilaista koki päivän hyödylliseksi. Erityistyöntekijöiden palautteen mukaan heidän osallistumisensa toiminnallisiin päiviin helpottaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä heihin mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Ryhmäyttämistoimintaa voidaan pitää kouluterveydenhuollon voimavarana ennaltaehkäistäessä kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvia ongelmia. Voimavaralla tarkoitetaan resursseja ja mahdollisuuksia. Ajallisesti yksi päivä ei riitä ryhmäyttämiseen, mutta parhaimmillaan se antaa hyvät lähtökohdat ryhmän muotoutumiselle.