Ratsastajan sykefrekvenssi kouluratsastuksen kilpailutilanteessa
Nurmi, Laura; Sukanen, Silja (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046798
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ratsastajien sykefrekvenssiä kouluratsastuksen kilpailutilanteessa. Tavoitteena oli selvittää haastattelulomakkeen, RPE-taulukon sekä sykefrekvenssin avulla ratsastajien kokonaiskuormitusta kilparadan aikana.
Tutkimukseen osallistui 10 koehenkilöä (N=10). Teknisten haasteiden vuoksi lopulliseen tarkasteluun valikoitui kuusi koehenkilöä (N=6). Tutkimushenkilöt vastasivat kyselylomakkeessa kysyttyihin kysymyksiin, jotka kartoittivat heidän ratsastustaustaansa, kilpailukokemusta, oheisliikuntaa sekä subjektiivista kokemusta omasta kilpailujännityksestä. Ratsastajille kiinnitettiin ennen radan alkua Polarin sykemittarit ja rata videoitiin Trainer4Riding Analytics -ohjelmalla, jonka alustalle tallentui video sekä reaaliaikaiset sykkeet ratsastajalta. RPE-asteikolla selvitettiin koettua kuormittuneisuutta välittömästi radan jälkeen.
Mittaukset suoritettiin yhden päivän aikana. Tilastolliseen analysointiin käytettiin Microsoft Excel 2018 –ohjelmaa. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla laskettiin riippuvuutta ratsastajien radan keskiarvosykkeistä verrattuna oheisliikunta määrään ja ratsastustasoon. Lisäksi aineistosta tarkasteltiin vaikuttaako ratsastajan syke hevosen sykkeeseen.
Tulosten perusteella ei havaittu merkitseviä (p>0.05) korrelaatioita ratsastajan radan keskisykkeiden ja oheisliikunnan tai ratsastustason välillä. Kyselylomakkeen perusteella jokainen ratsastaja koki oheisliikunnasta olevan hyötyä ratsastuksessa. Kilparadalla ratsastajista puolella syketasot nousivat yli 90 %:iin eli maksimikestävyysalueelle. Otoskoon ollessa pieni tulokset eivät ole yleistettävissä perusjoukkoon.
Tutkimukseen osallistui 10 koehenkilöä (N=10). Teknisten haasteiden vuoksi lopulliseen tarkasteluun valikoitui kuusi koehenkilöä (N=6). Tutkimushenkilöt vastasivat kyselylomakkeessa kysyttyihin kysymyksiin, jotka kartoittivat heidän ratsastustaustaansa, kilpailukokemusta, oheisliikuntaa sekä subjektiivista kokemusta omasta kilpailujännityksestä. Ratsastajille kiinnitettiin ennen radan alkua Polarin sykemittarit ja rata videoitiin Trainer4Riding Analytics -ohjelmalla, jonka alustalle tallentui video sekä reaaliaikaiset sykkeet ratsastajalta. RPE-asteikolla selvitettiin koettua kuormittuneisuutta välittömästi radan jälkeen.
Mittaukset suoritettiin yhden päivän aikana. Tilastolliseen analysointiin käytettiin Microsoft Excel 2018 –ohjelmaa. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla laskettiin riippuvuutta ratsastajien radan keskiarvosykkeistä verrattuna oheisliikunta määrään ja ratsastustasoon. Lisäksi aineistosta tarkasteltiin vaikuttaako ratsastajan syke hevosen sykkeeseen.
Tulosten perusteella ei havaittu merkitseviä (p>0.05) korrelaatioita ratsastajan radan keskisykkeiden ja oheisliikunnan tai ratsastustason välillä. Kyselylomakkeen perusteella jokainen ratsastaja koki oheisliikunnasta olevan hyötyä ratsastuksessa. Kilparadalla ratsastajista puolella syketasot nousivat yli 90 %:iin eli maksimikestävyysalueelle. Otoskoon ollessa pieni tulokset eivät ole yleistettävissä perusjoukkoon.