Hyvinvointia työssä - johtaminen työhyvinvoinnin edistäjänä
Säkkinen, Heli (2012)
Säkkinen, Heli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115910
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yksilön, työyhteisön ja organisaation työhyvinvointia edistäviä tekijöitä sekä näkemyksiä johtamisesta työhyvinvoinnin edistäjänä. Tavoitteena oli tuottaa kirjallisuuskatsauksen avulla työhyvinvoinnin sekä johtamisen tutkimukseen ja kirjallisuuteen perustuen tiivistettyä ja analysoitua tietoa työhyvinvointia edistävistä tekijöistä.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millaisia yksilön työhyvinvointia edistäviä tekijöitä on kuvattu tutkimuksissa ja kirjallisuudessa, 2. Millaisia työyhteisön työhyvinvointia edistäviä tekijöitä on kuvattu tutkimuksissa ja kirjallisuudessa, 3. Millaisia organisaation työhyvinvointia edistäviä tekijöitä on kuvattu tutkimuksissa ja kirjallisuudessa ja 4. Millaisia näkemyksiä tutkimuksissa ja kirjallisuudessa on esitetty johtajuuden merkityksestä työhyvinvoinnin kannalta?
Opinnäytetyön aineisto muodostui 13 tutkimusjulkaisusta; kuudesta väitöskirjasta, kahdesta tieteellistä artikkelista ja viidestä tutkimusraportista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina todettiin, että yksilön hyvinvointia työssä edistävät työko-konaisuuden toimivuus, oikeudenmukaisuuden kokemus työssä, osaamisen kehittäminen työssä, työn tuottamat positiiviset kokemukset, vuorovaikutuksen toimivuus ja yhteisöllisyys sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Työyhteisön työhyvinvointia opinnäytetyön tulosten mukaan edistivät työn ja työyhteisön toimivuus, yhteistyön sujuvuus sekä sosiaalinen toiminta. Organisaation työhyvinvointia edistivät opinnäytetyön tulosten mukaan työelämän kehittämisorientoituneisuus ja -tekijät sekä organisaation hyvinvointia tukeva työkulttuuri. Johtaminen työhyvinvointia edistävänä tekijänä opinnäytetyön tulosten mukaan muodostui hyvinvointia edistävistä johtamiskäytännöistä työssä sekä hyvinvoinnin kehittämisestä johtamisen avulla. Hyvinvoinnin johtamisen tukena työhyvinvointia edistävät toimivat ja hyödylliseksi koetut hyvinvoinnin mittaamis- ja seurantajärjestelmät.
Opinnäytetyön tuloksiin nojaten esitettiin kehittämissuunnitelmassa työhyvinvoinnin keskeisimmät kehittämisehdotukset, jossa työyhteisön johtaminen on keskeisessä ”asemassa”. Yksilön työhyvinvointia on mahdollista edistää säännöllisesti toteutetuilla hyvinvointikeskusteluilla esimiehen kanssa, esimiehen välittävällä hyvinvointiasioihin liittyvällä asenteella, hyvinvointia tukevilla muutoksilla ja tukijärjestelyillä työssä, yksilöllisten hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen vaikuttavien tekijöiden huomioimisella, osaamisen kehittämisellä ja kouluttautumisen mahdollisuuksilla, turvallisella työilmapiirillä sekä avoimella ja vuorovaikutukseen perustuvalla viestintäkulttuurilla. Työyhteisön työhyvinvointia voidaan kehittää yhteisistä arvoista, päämääristä sekä toimintatavoista ja rakenteista sopimalla, yhteistyötä sekä yhteistoimintaa edistämällä sekä vuorovaikutuksellisen ja turvallisen työyhteisökulttuurin luomisella ja ylläpitämisellä. Organisaation työhyvinvointia voidaan edistää hyvinvointiprosessien kytkemisellä strategiseen päätöksentekoon ja toimintaan, päätöksenteon oikeudenmukaisuudella ja avoimuudella, johdon toiminnan esimerkillä hyvinvoinnin edistämiseksi, oppimisen ja osaamisen mahdollistavalla työkulttuurilla sekä jatkuvalla johtamisosaamisen kehittämisellä hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millaisia yksilön työhyvinvointia edistäviä tekijöitä on kuvattu tutkimuksissa ja kirjallisuudessa, 2. Millaisia työyhteisön työhyvinvointia edistäviä tekijöitä on kuvattu tutkimuksissa ja kirjallisuudessa, 3. Millaisia organisaation työhyvinvointia edistäviä tekijöitä on kuvattu tutkimuksissa ja kirjallisuudessa ja 4. Millaisia näkemyksiä tutkimuksissa ja kirjallisuudessa on esitetty johtajuuden merkityksestä työhyvinvoinnin kannalta?
Opinnäytetyön aineisto muodostui 13 tutkimusjulkaisusta; kuudesta väitöskirjasta, kahdesta tieteellistä artikkelista ja viidestä tutkimusraportista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina todettiin, että yksilön hyvinvointia työssä edistävät työko-konaisuuden toimivuus, oikeudenmukaisuuden kokemus työssä, osaamisen kehittäminen työssä, työn tuottamat positiiviset kokemukset, vuorovaikutuksen toimivuus ja yhteisöllisyys sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta. Työyhteisön työhyvinvointia opinnäytetyön tulosten mukaan edistivät työn ja työyhteisön toimivuus, yhteistyön sujuvuus sekä sosiaalinen toiminta. Organisaation työhyvinvointia edistivät opinnäytetyön tulosten mukaan työelämän kehittämisorientoituneisuus ja -tekijät sekä organisaation hyvinvointia tukeva työkulttuuri. Johtaminen työhyvinvointia edistävänä tekijänä opinnäytetyön tulosten mukaan muodostui hyvinvointia edistävistä johtamiskäytännöistä työssä sekä hyvinvoinnin kehittämisestä johtamisen avulla. Hyvinvoinnin johtamisen tukena työhyvinvointia edistävät toimivat ja hyödylliseksi koetut hyvinvoinnin mittaamis- ja seurantajärjestelmät.
Opinnäytetyön tuloksiin nojaten esitettiin kehittämissuunnitelmassa työhyvinvoinnin keskeisimmät kehittämisehdotukset, jossa työyhteisön johtaminen on keskeisessä ”asemassa”. Yksilön työhyvinvointia on mahdollista edistää säännöllisesti toteutetuilla hyvinvointikeskusteluilla esimiehen kanssa, esimiehen välittävällä hyvinvointiasioihin liittyvällä asenteella, hyvinvointia tukevilla muutoksilla ja tukijärjestelyillä työssä, yksilöllisten hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen vaikuttavien tekijöiden huomioimisella, osaamisen kehittämisellä ja kouluttautumisen mahdollisuuksilla, turvallisella työilmapiirillä sekä avoimella ja vuorovaikutukseen perustuvalla viestintäkulttuurilla. Työyhteisön työhyvinvointia voidaan kehittää yhteisistä arvoista, päämääristä sekä toimintatavoista ja rakenteista sopimalla, yhteistyötä sekä yhteistoimintaa edistämällä sekä vuorovaikutuksellisen ja turvallisen työyhteisökulttuurin luomisella ja ylläpitämisellä. Organisaation työhyvinvointia voidaan edistää hyvinvointiprosessien kytkemisellä strategiseen päätöksentekoon ja toimintaan, päätöksenteon oikeudenmukaisuudella ja avoimuudella, johdon toiminnan esimerkillä hyvinvoinnin edistämiseksi, oppimisen ja osaamisen mahdollistavalla työkulttuurilla sekä jatkuvalla johtamisosaamisen kehittämisellä hyvinvoinnin edistämiseksi.