Musiikin vaikutus lapsen kehitykseen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Harju, Milla (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067324
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tieteellisten tutkimusten avulla tuoda esiin tietoa musiikin vaikutuksista lapsen kehitykseen. Opinnäytetyön näkökulma oli varhaiskasvatuksessa toteutettava musiikkikasvatus. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli koota yhteen tutkittua tietoa musiikin vaikutuksista lapsen kehityksen eri osa-alueille. Lapsen kehitys jaoteltiin tässä opinnäytetyössä fyysiseen ja motoriseen, kognitiiviseen, sosioemotionaaliseen ja persoonallisuuden kehitykseen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin musiikkikasvatusta ja sen eri muotoja varhaiskasvatuksessa sekä lapsen kehityksen osa-alueita pääpiirteittäin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka antoi tutkimukselle mahdollisuuden edetä aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyössä koottiin yhteenveto musiikin vaikutuksista lapsen kehitykseen tieteellisiin tutkimuksiin perustuen. Alle kouluikäisenä aloitetun musiikkiharrastuksen todettiin muokkaavan aivojen rakennetta ja toimintaa. Musiikin harrastamisella oli tutkittu yhteys lapsen kognitiivisten, motoristen ja sosioemotionaalisten taitojen kehitykselle. Erityisesti musiikin oli havaittu edesauttavan lapsen kielen kehitystä, luovaa ajattelua, tarkkavaisuutta ja matemaattisia taitoja. Soittaminen ja musiikkiliikunta kehittivät motorisia taitoja. Yhdessä musiikin harrastaminen kehitti lasten vuorovaikutustaitoja ja tunteiden tunnistamista.
Vaikka tutkimukset käsittelivät musiikin harrastamista ja sen kautta musiikin vaikutuksia lapsen kehitykseen, voitiin musiikkikasvatuksella varhaiskasvatuksessa katsoa olevan samanlaisia vaikutuksia lapsen kehitykselle.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin musiikkikasvatusta ja sen eri muotoja varhaiskasvatuksessa sekä lapsen kehityksen osa-alueita pääpiirteittäin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka antoi tutkimukselle mahdollisuuden edetä aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyössä koottiin yhteenveto musiikin vaikutuksista lapsen kehitykseen tieteellisiin tutkimuksiin perustuen. Alle kouluikäisenä aloitetun musiikkiharrastuksen todettiin muokkaavan aivojen rakennetta ja toimintaa. Musiikin harrastamisella oli tutkittu yhteys lapsen kognitiivisten, motoristen ja sosioemotionaalisten taitojen kehitykselle. Erityisesti musiikin oli havaittu edesauttavan lapsen kielen kehitystä, luovaa ajattelua, tarkkavaisuutta ja matemaattisia taitoja. Soittaminen ja musiikkiliikunta kehittivät motorisia taitoja. Yhdessä musiikin harrastaminen kehitti lasten vuorovaikutustaitoja ja tunteiden tunnistamista.
Vaikka tutkimukset käsittelivät musiikin harrastamista ja sen kautta musiikin vaikutuksia lapsen kehitykseen, voitiin musiikkikasvatuksella varhaiskasvatuksessa katsoa olevan samanlaisia vaikutuksia lapsen kehitykselle.