Suomalaisten näkökulmia rankaisuun

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää suomalaisten oikeuskäsityksiä sekä niihin vaikuttavia seikkoja. Tavoitteena oli selvittää, vaikuttavatko ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet - sukupuoli, ikä ja koulutus – heidän oikeuskäsityksiinsä. Tarkoituksena oli myös verrata väestön oikeuskäsityksiä vallitsevaan rangaistuskäytäntöön. Opinnäytetyö on osa laajempaa pohjoismaista yhteistyötutkimusta ja se on toteutettu työelämälähtöisesti yhteistyössä oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston kanssa. Suomalaisten oikeuskäsityksiä koskevia ajantasaisia tutkimuksia ei juurikaan ole saatavilla, joten opinnäytetyön tarkoituksena oli esitellä yksi aiheeseen liittyvä näkökulma.

Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Väestön oikeuskäsityksiä selvitettiin heille lähetetyn postikyselyn avulla, jossa vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa kuuteen vakavaan rikostapaukseen. Vastaava kysely lähetettiin käräjäoikeuksien tuomareille vuonna 2012, jotta saataisiin kuva Suomessa vallitsevasta rangaistuskäytännöstä. Oikeusministeriö lähetti opinnäytetyössä käytetyn postikyselyn vastaajille vuonna 2009 ja opinnäytetyössä käytettäväksi kyseinen aineisto saatiin vuonna 2011.

Opinnäytetyötä ja sen tuloksia peilataan sekä asiantuntijatasolla että mediassa ja sosiaalisessa mediassa käytävään kriminaalipoliittiseen keskusteluun. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu rankaisun tarkoitukseen ja oikeutukseen, joita tarkastellaan sekä väestön oikeuskäsityksen näkökulmasta että kriminaalipoliittisten intressien kannalta.

Postikyselyllä kerätyn aineiston perusteella vastaajien joillakin henkilökohtaisilla ominaisuuksilla oli merkitystä osassa tutkittavista rikostapauksista. Ominaisuudet, joilla havaittiin olevan vaikutusta tuloksiin, olivat ikä ja koulutus, kun taas sukupuolen vaikutusta ei ollut nähtävissä tuloksista. Vastaajat uskoivat tulosten perusteella oman oikeuskäsityksensä olevan yhdenmukainen muun väestön kanssa. Väestö ei tulosten perusteella näe vallitsevaa rangaistuskäytäntöä täysin odotustensa mukaisena. Tuloksista käy myös ilmi, että väestön käsitys vallitsevasta rangaistuskäytännöstä vaihtelee.

Finnish attitudes towards punishment

The purpose of this study was to explore Finnish attitudes towards punishment and research the matters that have an impact on those attitudes. The purpose was to find out if personal features affect the concept of justice. The aim was also to compare the common concept of justice to legal praxis. This study is a part of larger Nordic research that was executed in co-operation with all other Nordic lands. The thesis was executed in concert with the Department of Criminal Policy in Ministry of Justice. It is challenging to find Finnish studies that research the concept of justice. This study will introduce one perspective concerning this subject.

The thesis was executed using quantitative methods. The material was collected by using a questionnaire. To clarify the common concept of justice was one questionnaire sent to Finnish citizens. The respondents were requested to take a stance on six cases concerning serious crimes. A similar questionnaire was sent to district courts in year 2012 to find out about the prevalent legal praxis in Finland. The Ministry of Justice sent a questionnaire to citizens of Finland in year 2009. The collected material is being used in the thesis since year 2011.

The results of the thesis will be reflected to the latest debate concerning criminal policy among experts and also among media and social media. The theoretical frame of reference in this study will be based on purpose and justification of punishment. Those will be examined in aspects of common concept of justice and interests of Finnish criminal policy.

Based on the material collected using a questionnaire to Finnish citizens, it is visible that some personal qualities of respondents had significant effects on given answers. Those significant qualities were respondents’ age and education while gender had no effect on given answers. According to the thesis respondents believed that their own concept of justice is similar to the attitudes of other Finnish citizens. According to the results the prevalent legal praxis is not entirely what Finnish citizens expected. The thesis shows that there is variation in the knowledge of Finnish citizens concerning legal praxis.