Isän syli - Tutkimus isyydestä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena on tutkia isyyttä ja varhaista vuorovaikutusta isien näkökulmasta. Merkittävin tavoite on antaa 0-3 -vuotiaiden lasten isille mahdollisuus tuoda esiin oma näkemyksensä isyydestä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta. Tutkimuksella pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ja miten isät osallistuvat lapsensa/lastensa hoitoon ja kasvatukseen? Miten isät kokevat oman ja lapsensa välisen varhaisen vuorovaikutuksen? Miten isät kokevat tuen saannin? sekä Mitä isyys merkitsee ja kuinka se on muuttanut isiä?

Teoriaosuudessa käsitellään 0-3- vuotiaan lapsen kehitystä, varhaista vuorovaikutusta, isyyttä sekä tukimuotoja ja palveluita isyyden tukemiseen Lappeenrannan alueella. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin lomakehaastatteluin. Lomakkeet tavoittivat 31 isää, joista 7 vastasi. Lomakehaastattelu koostui monivalinta- ja välimuotokysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä, jotka oli jaoteltu kuuteen aihepiiriin. Vastausten analysointi vaihteli kysymysmuodosta riippuen määrällisestä analysoinnista tyypittelyyn. Aineistoa analysoitiin myös teorian kautta.

Tulosten mukaan isät osallistuvat lapsen/lastensa hoitoon ja kasvatukseen. Lapsen/lasten kanssa vietettyyn aikaan vaikuttaa oleellisesti töiden ja kotitöiden määrä. Isän kokevat merkittävänä isän ja lapsen välisen varhaisen vuorovaikutuksen, koska molempien vanhempien sukupuolimallia pidetään tärkeänä. Varhaisen vuorovaikutussuhteen koetaan edistävän myös lapsen kehitystä ja turvallisuudentunnetta. Eniten tukea isyyteen isät kokivat saaneensa neuvolasta sekä lähipiiristään, mutta vertaistuen määrä jäi puutteelliseksi. Isyys oli muuttanut isien elämää perhekeskeisemmäksi, ja arvot laitettiin uudelleen punnittaviksi. Isät kokivat myös muuttuneensa ihmisinä, esimerkiksi vastuullisuus ja epäitsekkyys olivat lisääntyneet.

Tällä opinnäytetyöllä haluttiin tuoda esiin isien ääni muiden isien, isiä kohtaavien työntekijöiden sekä palvelujen tuottajien kuultavaksi. Isien oman näkökulman kautta vertaiset voivat löytää yhtäläisyyksiä, apua, tukea ja vertaisuutta omaan isyyteensä.Työntekijät voivat miettiä työotettaan, aiheita isien kanssa käytävään keskusteluun sekä keinoja isän osallistamiseen. Myös palveluiden kehittäjät saavat asiakaslähtöistä tietoa palveluiden kehittämisen, esimerkiksi vertaistukiryhmien, tarpeesta.

The intension of this final thesis is to study and reveal knowledge of fatherhood and early communication from the fathers' point of view. The goal is to give fathers of 0-3-year olds the opportunity express their points of view on fatherhood and early communication. The study attempts to answer the following questions: How much and in what manner fathers take part in childcare and parenting? How fathers experience the communication with their child or children during the early years. Do fathers experience that they have received support about parenting? What does fatherhood mean to them and how has fatherhood changed their lives?

The theoretical part of the thesis deals with the development of the 0-3 year old child, early communication, fatherhood and habits of being a father, and an appendix documenting support for fatherhood as found in the Lappeenranta area. The method used to collect the information was a questionnaire. Of the 31 forms sent out, 7 fathers answered the inquiry. The inquiry consisted of multiple choices, open questions and a combination of the 2. The responses were divided into 6 themes and were analyzed qualitatively and with the use of the theory.

The results showed that fathers were involved in childcare and parenting. How much time fathers spent with children varied depending on work and household chores. Fathers experienced that early communication was significant because the role of both parents was emphasized and early communication advanced the child's development and feelings of being safe. Most of the support fathers reported as having come from the child health center and close friends, but they felt it was not sufficient. Life became more family-centered, and fathers had to examine their own values more closely after becoming a parent. They felt they had become more responsible and selfless as well.

This thesis attempted to bring out information that would be of help to new fathers, professionals working with fathers, and agencies providing services for families. The thesis results might be a basis for discussion for new fathers and service providers to enable them to express their opinions.