Tekoälyn hyödyntäminen perehdytyksessä
Hartikainen, Eemil; Hyvärinen, Matias (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148781
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajayrityksen työntekijöiden perehdytysprosessia. Toimeksiantajayrityksenä toimi pienikokoinen ohjelmistoyritys. Yrityksessä oli tiedossa perehdytyksen kehittämistarpeen ajankohtaisuus. Tarkoituksena oli selvittää, voisiko tekoälyä hyödyntää yrityksen perehdytysprosesseissa. Projektin tavoitteena oli luoda toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessiin kehitysehdotus.
Tietoperustaa kerättiin työntekijöiltä yrityksen eri organisaatioista. Tekoälyn käyttö perehdytyksessä muodosti teoreettisen viitekehyksen työssä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin organisaation sisällä toteutettuja haastatteluja.
Tutkimusmenetelmiksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, kvalitatiivinen tutkimus, konstruktiivinen tutkimus ja kvalitatiivinen analyysi. Toimeksiantajayrityksen työntekijöille tehdyn puolistrukturoidun haastattelun pohjalta tehtiin litteroinnit. Kvalitatiivista analyysia käytettiin tutkimuksen lopussa litteroitujen tulosten vertailuun. Niiden avulla tehtiin kehitysehdotus toimeksiantajayritykselle.
Haastattelujen tuloksista saatiin dataa liittyen toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessiin. Tuloksista selvisi yrityksen perehdytyksen nykyinen taso ja miten sitä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Tekoälyn käyttöönottoa varten selvitettiin tarvittavat toiminnallisuudet, riskit ja mahdollisuudet yrityksessä. Kehitysehdotuksena yritykselle tarjottiin HR-bottia.
Tietoperustaa kerättiin työntekijöiltä yrityksen eri organisaatioista. Tekoälyn käyttö perehdytyksessä muodosti teoreettisen viitekehyksen työssä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin organisaation sisällä toteutettuja haastatteluja.
Tutkimusmenetelmiksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, kvalitatiivinen tutkimus, konstruktiivinen tutkimus ja kvalitatiivinen analyysi. Toimeksiantajayrityksen työntekijöille tehdyn puolistrukturoidun haastattelun pohjalta tehtiin litteroinnit. Kvalitatiivista analyysia käytettiin tutkimuksen lopussa litteroitujen tulosten vertailuun. Niiden avulla tehtiin kehitysehdotus toimeksiantajayritykselle.
Haastattelujen tuloksista saatiin dataa liittyen toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessiin. Tuloksista selvisi yrityksen perehdytyksen nykyinen taso ja miten sitä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Tekoälyn käyttöönottoa varten selvitettiin tarvittavat toiminnallisuudet, riskit ja mahdollisuudet yrityksessä. Kehitysehdotuksena yritykselle tarjottiin HR-bottia.