Tuulikaapin kauppaleikki ja nitisevät tuolit : Varhaiskasvatusympäristön kehittäminen Toppelundin päiväkodissa

Abstract

Opinnäytetyössämme suunnittelimme, toteutimme ja arvioimme varhaiskasvatusympäristön muutoksen Toppelundin päiväkodin yhteisiin käytävä- ja leikkitiloihin. Tarkoituksena oli toteuttaa käytännöllinen ja käyttäjät huomioiva muutos, jotta tilat saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti. Tekemäämme muutosta arvioimme kolmen eri kriteerin perusteella. Näitä kriteerejä ovat muutosten hyödyllisyys, vaikutukset päiväkodin arkeen sekä tilojen käyttötarkoitusten monipuolisuus.

Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö. Ennen toteuttamaamme muutosta keräsimme päiväkodin henkilökunnalta mielipiteitä varhaiskasvatusympäristön toimivuudesta sekä sen hyvistä ja huonoista puolista kyselylomakkeiden avulla. Lasten mielipiteitä heidän suosikki- ja inhokkipaikoistaan keräsimme toiminnallisten valokuvaustuokioiden aikana. Opinnäytetyömme arvioinnissa käytimme kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä toteuttamalla neljälle päiväkodin työntekijälle teemahaastattelut ja tekemällä niistä sisällönanalyysin. Haastateltavat valitsimme eliittiotantaa käyttäen.

Opinnäytetyömme keskeiset teemat ovat osallisuus, kestävä kehitys sekä lapsi suhteessa ympäristöönsä, jonka olemme jakaneet vielä esteettisyyden ja turvallisuuden teemoihin. Osallisuus näkyy erityisesti opinnäytetyömme tiedonkeruuvaiheessa, jossa annoimme sekä päiväkodin työntekijöille että lapsille mahdollisuuden kertoa omat mielipiteensä ja ideansa päiväkodin varhaiskasvatusympäristöstä. Tiloja suunnitellessamme huomioimme esteettisyyden tärkeyden ja turvallisuuden vaatimukset erityisesti lasten kannalta, mutta myös päiväkodin työntekijät huomioiden. Kestävän kehityksen ideologia näkyi selvimmin opinnäytetyömme toteutusvaiheessa, jossa päädyimme käyttämään pääosin päiväkodista jo löytyviä materiaaleja.

Opinnäytetyömme jakautui neljään vaiheeseen, joita ovat tiedonkeruu, toteutuksen suunnittelu, konkreettinen muutos varhaiskasvatusympäristöön ja sen arviointi. Tekemämme muutokset yhteisissä käytävä- ja leikkitiloissa otettiin päiväkodissa hyvin vastaan ja niihin oltiin haastattelujen perusteella tyytyväisiä. Myös tavoittelemamme arkiliikunnan sekä tilojen aktiivisen käytön lisääntyminen oli toteutunut. Tällä hetkellä suunnittelemiamme leikkitiloja käytetään kuitenkin lähinnä vapaassa leikissä, vaikka toivoimmekin että tilojen käyttö monipuolistuisi tekemiemme muutosten johdosta.

In this thesis we planned, carried out and evaluated modifications in the early childhood education environment in Toppelund kindergarten’s common corridors and playing areas. The purpose was to create functional and user-friendly modifications so that the premises would be as effective as possible. The modifications were evaluated using three different criteria: usefulness, effects to the kindergarten’s everyday life and variety in the use of the premises.

This thesis is a functional thesis. Before modifying the premises opinions about the pros and cons of the early childhood education environment were collected from the kindergarten’s employees by a questionnaire. We also collected children’s opinions about their favourite places and the places that they dislike in Toppelund kindergarten using photography. When evaluating the thesis we used qualitative research methods. We conducted theme interviews for four of the kindergarten’s employees and we made a content analysis about the interviews. The interviewees were chosen by using elite sampling.

The central themes in the thesis are participation, sustainable development and child connected to its environment. The last theme was divided into two parts: esthetics and safety. In the thesis participation arises in the data collecting phase when both the employees and the children were given opportunity to share their own opinions and ideas about Toppelund kindergarten’s early childhood education environment. When planning the early childhood education environment we considered the importance of esthetics and safety especially from the children’s point of view but also paid attention to the employees’ needs. The ideology of sustainable development arises mostly in the modification phase where we ended up using mostly materials which already could be found in Toppelund kindergarten.

The thesis consists of four different parts: collecting the opinions, planning the modifications, the actual makeover in the early childhood education environment and its evaluation. Based on the interviews the modifications made in the common corridors and play areas were received well and the employees were pleased with them. In the children’s everyday life, physical activity and active use of the modified spaces was actualized as we hoped. At the moment the spaces we modified are however mostly used during the children’s free play time although we hoped that the usage of the premises would become diversified.