Erehdyttämistoimet osituksessa
Juuti, Kristiina (2021)
Juuti, Kristiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052010034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052010034
Tiivistelmä
Avioliitto vaikuttaa puolisoiden varallisuusoikeudelliseen asemaan avioliiton aikana ja avioeron yhteydessä. Avioliiton purkauduttua avioliittolain varallisuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata puolisoille oikeudenmukainen osuus avioliiton aikaisesta varallisuudesta. Avio-oikeuden nojalla puolisoilla on oikeus saada osituksessa puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisesta säästöstä. Ositusprosessin aikana puoliso saattaa kuitenkin tarvita tehokkaita oikeussuojakeinoja toisen puolison tekemiä toimenpiteitä vastaan tämän ryhtyessä osituksen lopputulosta vääristäviin oikeustoimiin. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on tarkastella, millaisia puolison erehdyttämiseen liittyviä keinoja osituksen yhteydessä ilmenee. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia oikeussuojakeinoja niin rikosoikeudessa kuin siviilioikeudessa tarjotaan puolisolle oikeudenmukaisen osituksen turvaamiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan myös millaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia osituksen tai omaisuuden erottelun yhteydessä tapahtuvilla erehdyttämistoimilla on. Lisäksi selvitetään puolison, pesänjakajan sekä viranomaisten valtuuksia ja tiedonsaantioikeuksia toisen puolison varallisuusaseman selvittämisessä.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat pääosin kokonaisuudet aviovarallisuusjärjestelmästä, omaisuuden osituksesta, osituspuolten oikeussuojakeinoista, oikeustoimilain pätemättömyysperusteista sekä erehdyttämistoimien rikosoikeudellisista seuraamuksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin oikeustieteen perinteistä oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimusotetta. Keskeisimpinä lähteinä käytettiin lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea perheoikeuteen erikoistunutta asianajajaa ja lakimiestä. Haastateltavat valittiin siten, että heidän asiantuntijakokemuksensa avulla saatiin syvällisempää tietoa tutkittavasta aiheesta.
Rikosoikeudellisessa lainsäädännössä ositukseen ja omaisuuden erotteluun liittyvät erehdyttämistoimet ovat ankarasti sanktioitu. Myös siviilioikeudessa puolison turvaksi on lainsäädäntöön kirjattu tehokkaita oikeussuojakeinoja toisen puolison väärinkäytöksiä varten. Osituksessa osituslaskelmalla on merkittävä rooli osituksen oikeudenmukaisen lopputuloksen toteutumiselle, mikä kuitenkin edellyttää puolisoilta totuudenmukaisia tietoja varallisuudestaan, jotta osituslaskelma voi toteuttaa tehtävänsä. Osituspuolella tai pesänjakajalla ei ole tiedonsaantioikeuksia puolison tilitiedoista varallisuustietojen selvittämiseksi varmuudella. Pesänjakajan tiedonsaantioikeuksien laajentamista voidaan siten pitää erityisen tarpeellisena.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat pääosin kokonaisuudet aviovarallisuusjärjestelmästä, omaisuuden osituksesta, osituspuolten oikeussuojakeinoista, oikeustoimilain pätemättömyysperusteista sekä erehdyttämistoimien rikosoikeudellisista seuraamuksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin oikeustieteen perinteistä oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimusotetta. Keskeisimpinä lähteinä käytettiin lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea perheoikeuteen erikoistunutta asianajajaa ja lakimiestä. Haastateltavat valittiin siten, että heidän asiantuntijakokemuksensa avulla saatiin syvällisempää tietoa tutkittavasta aiheesta.
Rikosoikeudellisessa lainsäädännössä ositukseen ja omaisuuden erotteluun liittyvät erehdyttämistoimet ovat ankarasti sanktioitu. Myös siviilioikeudessa puolison turvaksi on lainsäädäntöön kirjattu tehokkaita oikeussuojakeinoja toisen puolison väärinkäytöksiä varten. Osituksessa osituslaskelmalla on merkittävä rooli osituksen oikeudenmukaisen lopputuloksen toteutumiselle, mikä kuitenkin edellyttää puolisoilta totuudenmukaisia tietoja varallisuudestaan, jotta osituslaskelma voi toteuttaa tehtävänsä. Osituspuolella tai pesänjakajalla ei ole tiedonsaantioikeuksia puolison tilitiedoista varallisuustietojen selvittämiseksi varmuudella. Pesänjakajan tiedonsaantioikeuksien laajentamista voidaan siten pitää erityisen tarpeellisena.