Bioetanolia sellutehtaan kuitusavesta
Tarnanen, Perttu; Seila, Jesse (2021)
Tarnanen, Perttu
Seila, Jesse
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310484
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Stora Enson Varkauden tehtaan jätevedenpuhdistamolta alitteena tulevan kuitusaven toimivuutta bioetanolin raaka-aineena. Kyseistä materiaalia
on Stora Enson mukaan poltettu aiemmin kuorikattilassa sekä testattu maanrakennus- ja täyteaineena. Kyseistä materiaalia syntyy vuodessa noin 20 000 tonnia. Näin ollen
suurelle määrälle ”jätettä” olisi järkevää keksiä parempia hyödyntämismahdollisuuksia.
Materiaalia käsiteltiin happoesikäsittelyllä ja entsymaattisella hydrolyysilla. Entsyymeinä käytettiin Trichoderma sp.- ja Aspergillus sp. -sellulaasientsyymejä. Kokeita tehtiin yhteensä 13 ja kaksi parhaiten onnistunutta koetta toistettiin. Kokeet suoritettiin Karelia-amk:n laboratoriotiloissa alkuvuodesta 2021.
Happoesikäsittelyllä ei ollut merkittävää vaikutusta etanolin saantoon kyseisellä materiaalilla. Entsyymien huomattiin parantavan etanolin saantoa, mutta muodostuneet
määrät olivat silti hyvin pieniä.
Tehtyjen kokeiden perusteella etanolin tuotannon arvioitiin olevan taloudellisesti kannattamatonta johtuen entsyymien korkeista hinnoista.
on Stora Enson mukaan poltettu aiemmin kuorikattilassa sekä testattu maanrakennus- ja täyteaineena. Kyseistä materiaalia syntyy vuodessa noin 20 000 tonnia. Näin ollen
suurelle määrälle ”jätettä” olisi järkevää keksiä parempia hyödyntämismahdollisuuksia.
Materiaalia käsiteltiin happoesikäsittelyllä ja entsymaattisella hydrolyysilla. Entsyymeinä käytettiin Trichoderma sp.- ja Aspergillus sp. -sellulaasientsyymejä. Kokeita tehtiin yhteensä 13 ja kaksi parhaiten onnistunutta koetta toistettiin. Kokeet suoritettiin Karelia-amk:n laboratoriotiloissa alkuvuodesta 2021.
Happoesikäsittelyllä ei ollut merkittävää vaikutusta etanolin saantoon kyseisellä materiaalilla. Entsyymien huomattiin parantavan etanolin saantoa, mutta muodostuneet
määrät olivat silti hyvin pieniä.
Tehtyjen kokeiden perusteella etanolin tuotannon arvioitiin olevan taloudellisesti kannattamatonta johtuen entsyymien korkeista hinnoista.