Fenomenologinen analyysi TULE -sairauksiin liittyvän selkäkivun kokemuksesta
Hamard, Sampo (2009)
Hamard, Sampo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911205750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911205750
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus oli kuvata valitsemieni lähteiden kautta kroonisen selkäkivun kokemusta. Opinnäytetyötäni ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Millaisia erityispiirteitä kroonisen selkäkivun kokemuksella on? 2. Miten nämä piirteet ovat tulleet julkaisuissa esiin?
Tutkimuskysymyksiin etsin vastausta viidestä eri julkaisuissa ilmestyneestä artikkelista. Artikkelien haun toteutin sekä Englannin, että Suomen kielellä Nelli tiedonhakuportaalista rajaten haun kokotekstiartikkeleihin. Asiasanoiksi valikoin seuraavat: selkä ja alaselkä kipu, kokemus, hoitaminen. Haun jälkeen opinnäytetyöni tutkimuskysymyksiin vastaamiseen valikoituivat seuraavat artikkelit:
I. Lilrank, A. 2003. Back pain and the resolution of diagnostic uncertainty in illness narratives. Social Science and Medicine 57 (2003) 1045 – 1053. Elsevier Ltd.
II. Corbet, M., Foster, N., Ong, B. 2007. Living with low back pain – stories of hope and despair. Social Science and Medicine 65 (2007) 1584 – 1594. Elsevier Ltd.
III. Closs, S., Staples, V., Reid, I., Bennet, M., Briggs, M. 2006. Managing the Symptoms of Neuropathic pain: an Exploration of Patients’ Experiences. Journal of Pain and Symptom Management vol. 34 no. 4 (2007). 422 – 433.
IV. Walker, J., Sofaer, B., Holloway, I. 2004. The Experience of chronic back pain: Accounts of loss in those seeking help from pain clinics. European Journal of Pain 10 (2006). 199–207.
V. Glenton, C. 2003. Chronic back pain sufferers – striving for the sick role. Social Science & Medicine 57 (2003). 2243–2252.
Artikkeleiden sisällön analysoimisessa käyttämäni menetelmä oli laadullinen Giorgin feno-menologinen tutkimusmenetelmä. Käytin menetelmään osin soveltaen, sillä alunperin menetelmä oli kehitetty ensikäden lähteiden tulkintaan ja omassa opinnäytetyössäni aineisto oli jo valmiiksi tiivistetyssä muodossa.
Toteuttamani aineiston analyysin kautta löysin kolme sisällöllistä merkitysryhmää jotka olivat: 1. Olemisen hajaannus ja kokemusten kaaottisuus, 2. Kivun koko elämän valtaava ominaisuus ja 3. Sosiaalinen ympäristö toivon ja epätoivon säätelyssä. Ryhmät jakaantuivat alaluokiksi merkitysyksiköiden kapeutuessa. Kapeutuminen tapahtui ryhmien sisällä ja välillä toisistaan eroavasti. Ryhmät olivat lisäksi osittain päällekkäisiä ja limittäisiä. Luokkien kautta muodostui tutkimusartikkeleiden tarjoama katsaus kroonisen selkäkivun kokemusten erityispiirteisiin. Keskeisesti kokemusta luonnehtivia piirteitä olivat itsensä määrittämisen hankaluus, erilaiset menetykset ja sosiaalisen todellisuuden tärkeä rooli kivussa.
Tutkimuskysymyksiin etsin vastausta viidestä eri julkaisuissa ilmestyneestä artikkelista. Artikkelien haun toteutin sekä Englannin, että Suomen kielellä Nelli tiedonhakuportaalista rajaten haun kokotekstiartikkeleihin. Asiasanoiksi valikoin seuraavat: selkä ja alaselkä kipu, kokemus, hoitaminen. Haun jälkeen opinnäytetyöni tutkimuskysymyksiin vastaamiseen valikoituivat seuraavat artikkelit:
I. Lilrank, A. 2003. Back pain and the resolution of diagnostic uncertainty in illness narratives. Social Science and Medicine 57 (2003) 1045 – 1053. Elsevier Ltd.
II. Corbet, M., Foster, N., Ong, B. 2007. Living with low back pain – stories of hope and despair. Social Science and Medicine 65 (2007) 1584 – 1594. Elsevier Ltd.
III. Closs, S., Staples, V., Reid, I., Bennet, M., Briggs, M. 2006. Managing the Symptoms of Neuropathic pain: an Exploration of Patients’ Experiences. Journal of Pain and Symptom Management vol. 34 no. 4 (2007). 422 – 433.
IV. Walker, J., Sofaer, B., Holloway, I. 2004. The Experience of chronic back pain: Accounts of loss in those seeking help from pain clinics. European Journal of Pain 10 (2006). 199–207.
V. Glenton, C. 2003. Chronic back pain sufferers – striving for the sick role. Social Science & Medicine 57 (2003). 2243–2252.
Artikkeleiden sisällön analysoimisessa käyttämäni menetelmä oli laadullinen Giorgin feno-menologinen tutkimusmenetelmä. Käytin menetelmään osin soveltaen, sillä alunperin menetelmä oli kehitetty ensikäden lähteiden tulkintaan ja omassa opinnäytetyössäni aineisto oli jo valmiiksi tiivistetyssä muodossa.
Toteuttamani aineiston analyysin kautta löysin kolme sisällöllistä merkitysryhmää jotka olivat: 1. Olemisen hajaannus ja kokemusten kaaottisuus, 2. Kivun koko elämän valtaava ominaisuus ja 3. Sosiaalinen ympäristö toivon ja epätoivon säätelyssä. Ryhmät jakaantuivat alaluokiksi merkitysyksiköiden kapeutuessa. Kapeutuminen tapahtui ryhmien sisällä ja välillä toisistaan eroavasti. Ryhmät olivat lisäksi osittain päällekkäisiä ja limittäisiä. Luokkien kautta muodostui tutkimusartikkeleiden tarjoama katsaus kroonisen selkäkivun kokemusten erityispiirteisiin. Keskeisesti kokemusta luonnehtivia piirteitä olivat itsensä määrittämisen hankaluus, erilaiset menetykset ja sosiaalisen todellisuuden tärkeä rooli kivussa.