Ammatillisten perhekotivanhempien kokemuksia työstä palautumisesta
Arenius, Anne-Mari; Tähtinen, Terhi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310499
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ammatillisten perhekotivanhempien kokemuksia työstä palautumisesta. Tavoitteena opinnäytetyössä oli tuottaa tietoa ammatillisten perhekotivanhempien työstä palautumisesta ja selvittää työstä palautumisen edistäviä tekijöitä ja palautumiseen liittyviä haasteita. Tavoitteena oli lisäksi tuotetun tiedon kautta osaltaan edistää valtakunnallisesti ammatillisten perhekotivanhempien tietoisuutta työstä palautumisesta ja palautumisen mahdollisuuksista perhekotityön arjessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä esiteltiin lastensuojelun toimintaa, ammatillinen perhekoti sijoituspaikkana ja työhyvinvoinnin tärkeyden merkitys ammatillisilla perhekotivanhemmilla. Työstä palautumista käsiteltiin psykologisen ja fysiologisen palautumisen kautta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä neljän eri ammatillisen perhekotivanhemman kanssa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella ammatillisten perhekotivanhempien työstä palautumista edisti sosiaaliset suhteet, vapaa-aika ja loma, ajanhallinta, yrittäjyys ja elämäntapa, työnkuormitusta vähentävät tekijät, irrottautumista vahvistavat tekijät, kognitiivisesti kehittävä toiminta ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Haasteita työstä palautumiseen toi irrottautumisen haasteet, psyykkinen- ja fyysinen kuormitus, vapaa-ajan puute ja sijaisten hankintaan liittyvät haasteet.
Opinnäytetyössä todettiin, että työn ympärivuorokautisuudesta huolimatta työssä on hyviä palautumismahdollisuuksia. Tuloksissa todettiin, että työssä esiintyy irrottautumishaasteita, jonka vuoksi palautumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Koska opinnäytetyössä kaikki haastateltavat olivat ammatillisista perhekotivanhemmista naisia, ehdotettiin jatkotutkimuksena miesten näkökulman selvittämistä. Lisäksi ehdotettiin ammatillisille perhekotivanhemmille suunnattua työstä palautumisen itsearviointiin liittyvän työkalun kehittämistä, jolla voisi laajemmin selvittää ammatillisten perhekotivanhempien riittävää palautumista. The purpose of this Bachelor’s thesis was to describe the professional foster home parents’ experiences of their recovery from work. The objective was to present information about professional foster home parents’ recovery from work and examine what promotive factors and challenges are related to recovery from work. The objective was also to promote, through the information produced, the nationwide awareness among professional foster home parents of recovery from work and the possibilities for recovery in the daily life of foster home work.
The theoretical framework discussed the activities of child protection, the professional foster home as a foster home and the importance of well-being at work among professional foster home parents. Recovery from work was discussed from the viewpoint of psychological and physiological recovery. The survey was carried out using qualitative research method and the data was collected through theme interviews. The data were analyzed using inductive content analysis. The thesis was carried out in collaboration with four professional foster home parents.
Based on the results of the thesis, social relationships, leisure and vacation, time management, entrepreneurship and lifestyle, workload reduction factors, detachment strengthening factors, cognitive developmental activities and overall well-being promoted the recovery of professional foster home parents from work. Challenges to recovery from work were posed by detachment challenges, mental and physical strain, lack of free time, and challenges related to the acquisition of deputies.
The results showed that despite the round-the-clock work, there are good opportunities for recovery at work. The results showed that there are detachment challenges at work, which is why attention should be paid to recovery. As all the interviewees in the thesis were women among professional foster home parents, it was suggested that the perspective of men should be clarified in a further study. In addition, the development of a self-assessment tool for recovery for foster home parents was proposed, which could provide a broader picture of the sufficient recovery among professional foster home parents.
Teoreettisessa viitekehyksessä esiteltiin lastensuojelun toimintaa, ammatillinen perhekoti sijoituspaikkana ja työhyvinvoinnin tärkeyden merkitys ammatillisilla perhekotivanhemmilla. Työstä palautumista käsiteltiin psykologisen ja fysiologisen palautumisen kautta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä neljän eri ammatillisen perhekotivanhemman kanssa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella ammatillisten perhekotivanhempien työstä palautumista edisti sosiaaliset suhteet, vapaa-aika ja loma, ajanhallinta, yrittäjyys ja elämäntapa, työnkuormitusta vähentävät tekijät, irrottautumista vahvistavat tekijät, kognitiivisesti kehittävä toiminta ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Haasteita työstä palautumiseen toi irrottautumisen haasteet, psyykkinen- ja fyysinen kuormitus, vapaa-ajan puute ja sijaisten hankintaan liittyvät haasteet.
Opinnäytetyössä todettiin, että työn ympärivuorokautisuudesta huolimatta työssä on hyviä palautumismahdollisuuksia. Tuloksissa todettiin, että työssä esiintyy irrottautumishaasteita, jonka vuoksi palautumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Koska opinnäytetyössä kaikki haastateltavat olivat ammatillisista perhekotivanhemmista naisia, ehdotettiin jatkotutkimuksena miesten näkökulman selvittämistä. Lisäksi ehdotettiin ammatillisille perhekotivanhemmille suunnattua työstä palautumisen itsearviointiin liittyvän työkalun kehittämistä, jolla voisi laajemmin selvittää ammatillisten perhekotivanhempien riittävää palautumista.
The theoretical framework discussed the activities of child protection, the professional foster home as a foster home and the importance of well-being at work among professional foster home parents. Recovery from work was discussed from the viewpoint of psychological and physiological recovery. The survey was carried out using qualitative research method and the data was collected through theme interviews. The data were analyzed using inductive content analysis. The thesis was carried out in collaboration with four professional foster home parents.
Based on the results of the thesis, social relationships, leisure and vacation, time management, entrepreneurship and lifestyle, workload reduction factors, detachment strengthening factors, cognitive developmental activities and overall well-being promoted the recovery of professional foster home parents from work. Challenges to recovery from work were posed by detachment challenges, mental and physical strain, lack of free time, and challenges related to the acquisition of deputies.
The results showed that despite the round-the-clock work, there are good opportunities for recovery at work. The results showed that there are detachment challenges at work, which is why attention should be paid to recovery. As all the interviewees in the thesis were women among professional foster home parents, it was suggested that the perspective of men should be clarified in a further study. In addition, the development of a self-assessment tool for recovery for foster home parents was proposed, which could provide a broader picture of the sufficient recovery among professional foster home parents.