Peastustoiminnan edellytyksien tarkistuksien kehittäminen HIKLU-alueella
Jaakkola, Mika (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410572
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää pelastustoiminnan edellytyksien tarkistuksia HIKLU-alueella. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Helsingin Pelastuslaitos, mutta opinnäytetyössä tarkasteltiin kaikkien HIKLU-alueen toimijoiden tapoja tehdä pelastustoiminnan edellytyksien tarkistuksia. Opinnäytetyö tehtiin tutkimuksellisen kehittämistyön näkökulmasta. Tavoitteena oli luoda uusia toimintamalleja HIKLU-alueen pelastuslaitoksille pelastustoiminnan edellytyksien tarkistuksiin. Opinnäytetyön kehittämisideoita voidaan siis soveltaa kaikkien HIKLU-alueiden toimijoiden käyttöön pienillä pelastuslaitoskohtaisilla muutoksilla.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu suureksi osaksi Pelastuslaissa (379/2011) määritellyistä pelastustoimen sekä pelastuslaitoksen tehtävistä ja vastuista. Pelastustoiminnan edellytyksien määrittely sekä siihen liittyvät asiat ovat myös keskeisessä roolissa tässä opinnäytetyössä. Menetelminä opinnäytetyössä käytettiin dokumenttianalyysiä, jonka avulla tutustuttiin jo olemassa oleviin asiakirjoihin, dokumentteihin sekä lakeihin. Toinen opinnäytetyössä käytetty menetelmä oli avoin teemahaastattelu. Teemahaastatteluiden avulla selvitettiin eri HIKLU-alueen pelastuslaitosten nykyisiä toimintamalleja pelastustoiminnan edellytyksien tarkistuksien suhteen. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan ainoastaan asuintaloja, joten olemassa olevaan turvallisuustekniikkaan ei juurikaan oteta opinnäytetyössä kantaa.
Opinnäytetyön dokumenttianalyysin sekä haastatteluiden perusteella esitellään opinnäytetyön lopussa kaksi erilaista kehitysehdotusta, joilla voitaisiin pelastustoiminnan edellytyksien tarkistuksia parantaa HIKLU-alueen pelastuslaitoksilla. Ensimmäisenä kehitysideana on pelastustiekoeajo yhdistettynä pelastustoiminnan edellytyksien tarkistuksiin. Tämän toimintamallin avulla saataisiin hyvä operatiivinen kokonaiskuva kohteen pelastustoiminnan edellytyksien tilasta, sekä mahdolliset puutteet niissä raportoitua valvonnasta vastaavalle taholle. Toisena kehitysideana on operatiivisen sekä onnettomuuksien ehkäisyn työntekijöiden koulutus sekä siihen liittyvä helppo kanava viestiä havaituista ongelmakohdista osastolta toiselle. Tähänkin kehitysideaan kuuluu olennaisena osana myös havainnoista sekä niiden korjaamiseen johtavista toimenpiteistä annettava palaute havainnon tehneelle taholle.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu suureksi osaksi Pelastuslaissa (379/2011) määritellyistä pelastustoimen sekä pelastuslaitoksen tehtävistä ja vastuista. Pelastustoiminnan edellytyksien määrittely sekä siihen liittyvät asiat ovat myös keskeisessä roolissa tässä opinnäytetyössä. Menetelminä opinnäytetyössä käytettiin dokumenttianalyysiä, jonka avulla tutustuttiin jo olemassa oleviin asiakirjoihin, dokumentteihin sekä lakeihin. Toinen opinnäytetyössä käytetty menetelmä oli avoin teemahaastattelu. Teemahaastatteluiden avulla selvitettiin eri HIKLU-alueen pelastuslaitosten nykyisiä toimintamalleja pelastustoiminnan edellytyksien tarkistuksien suhteen. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan ainoastaan asuintaloja, joten olemassa olevaan turvallisuustekniikkaan ei juurikaan oteta opinnäytetyössä kantaa.
Opinnäytetyön dokumenttianalyysin sekä haastatteluiden perusteella esitellään opinnäytetyön lopussa kaksi erilaista kehitysehdotusta, joilla voitaisiin pelastustoiminnan edellytyksien tarkistuksia parantaa HIKLU-alueen pelastuslaitoksilla. Ensimmäisenä kehitysideana on pelastustiekoeajo yhdistettynä pelastustoiminnan edellytyksien tarkistuksiin. Tämän toimintamallin avulla saataisiin hyvä operatiivinen kokonaiskuva kohteen pelastustoiminnan edellytyksien tilasta, sekä mahdolliset puutteet niissä raportoitua valvonnasta vastaavalle taholle. Toisena kehitysideana on operatiivisen sekä onnettomuuksien ehkäisyn työntekijöiden koulutus sekä siihen liittyvä helppo kanava viestiä havaituista ongelmakohdista osastolta toiselle. Tähänkin kehitysideaan kuuluu olennaisena osana myös havainnoista sekä niiden korjaamiseen johtavista toimenpiteistä annettava palaute havainnon tehneelle taholle.