Aseptiikka perifeerisen laskimokanyylin asettamisessa ja käsittelyssä : kyselytutkimus sairaanhoitajille
Piironen, Terho; Keo, Dany (2021)
Piironen, Terho
Keo, Dany
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410710
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa aseptiikan toteutumista kanyloinnissa ja kanyylin käsittelyssä erään Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin kuuluvan terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Lisäksi työllä pyrittiin keräämään sairaanhoitajien käsityksiä siitä, mitkä tekijät osastoilla ja hoitajien toiminnassa vaikuttavat kanyyliperäisten infektioiden syntyyn.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tieto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimustulosten perusteella hoitajien aseptiikka toteutuu kanyloinnissa ja kanyylin käsittelyssä suhteellisen hyvin. Hoitajat tunnistavat infektion merkit ja poistavat kanyylin, jos siinä on infektion merkkejä. Kyselyistä kuitenkin ilmeni, että kanyylin rutiininomaisesta vaihtamisesta on jossain määrin vanhentunutta tietoa. Tämän lisäksi kanyylin juuren säännöllisessä seurannassa ja kanyylin suojakalvon vaihtamisessa ilmeni puutteita. Suurimpina aseptiikkaa vaarantavina tekijöinä osastoilla hoitajat nostivat esiin sen, että muistisairaat potilaat saattavat käsitellä omia kanyylejään ja poistaa niitä. Lisäksi kiireen vaikutus aseptiikkaan nousi toistuvasti esiin vastauksista.
Tulosten pohjalta kehittämiskohteeksi nousi kanyylin juuren seurannan tehostaminen osastoilla. Kanyylin seurantaa pyritään tehostamaan viemällä osastoille posteri, joka sisältää kanyylin seurantaa standardoivan VIP-score asteikon. Posterin on tarkoitus yhtenäistää hoitajien toimintaa ja muistuttaa hoitajia tarkistamaan kanyylin juuren jokaisessa työvuorossa ja kirjata siitä potilastietojärjestelmään. Lisäksi yksikkö voi hyödyntää tutkimustuloksia aseptiikan kehittämisessä osastoilla.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tieto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimustulosten perusteella hoitajien aseptiikka toteutuu kanyloinnissa ja kanyylin käsittelyssä suhteellisen hyvin. Hoitajat tunnistavat infektion merkit ja poistavat kanyylin, jos siinä on infektion merkkejä. Kyselyistä kuitenkin ilmeni, että kanyylin rutiininomaisesta vaihtamisesta on jossain määrin vanhentunutta tietoa. Tämän lisäksi kanyylin juuren säännöllisessä seurannassa ja kanyylin suojakalvon vaihtamisessa ilmeni puutteita. Suurimpina aseptiikkaa vaarantavina tekijöinä osastoilla hoitajat nostivat esiin sen, että muistisairaat potilaat saattavat käsitellä omia kanyylejään ja poistaa niitä. Lisäksi kiireen vaikutus aseptiikkaan nousi toistuvasti esiin vastauksista.
Tulosten pohjalta kehittämiskohteeksi nousi kanyylin juuren seurannan tehostaminen osastoilla. Kanyylin seurantaa pyritään tehostamaan viemällä osastoille posteri, joka sisältää kanyylin seurantaa standardoivan VIP-score asteikon. Posterin on tarkoitus yhtenäistää hoitajien toimintaa ja muistuttaa hoitajia tarkistamaan kanyylin juuren jokaisessa työvuorossa ja kirjata siitä potilastietojärjestelmään. Lisäksi yksikkö voi hyödyntää tutkimustuloksia aseptiikan kehittämisessä osastoilla.