Äkillisen kriisin vaikutus toiminnan jatkuvuuden arviointiin tilintarkastuksessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin aikana, jolloin Suomessa elettiin poikkeuksellisen koronavirusepidemian keskellä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten äkillinen kriisi ja taloudelliset poikkeusolot ovat vaikuttaneet toiminnan jatkuvuuden arviointiin tilintarkastuksessa. Toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti tilinpäätös laaditaan olettaen, että yrityksen toiminta jatkuu tulevaisuudessakin vähintään seuraavan 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien. Tilintarkastajan tehtävä on puolestaan arvioida sitä, onko yrityksellä tosiasiassa edellytykset toiminnan jatkamiseen.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään aluksi tutkimusta tukevia yleisiä tilintarkastusta käsitteleviä teemoja, kuten tilintarkastuksen kansallista ja kansainvälistä sääntelyä sekä sitä, miten aiemmat kriisit ovat vaikuttaneet tähän sääntelyyn. Lisäksi teoriaosuudessa esitetään tilintarkastusprosessin keskeiset vaiheet sekä käsitellään kattavasti toiminnan jatkuvuuden arviointia tilintarkastuksessa ja johdetaan keskeiset prosessit toiminnan jatkuvuutta koskevasta kansainvälisestä tilintarkastusstandardista ISA 570:stä.

Opinnäytetyön tutkimus edustaa laadullista tutkimusotetta. Tutkimusta varten haastateltiin viittä tilintarkastajaa ja haastattelumenetelmänä oli puolistrukturoitu asiantuntijahaastattelu. Asiantuntijahaastatteluiden perusteella saatiin muodostettua käsitys koronaepidemian vaikutuksista tilintarkastukseen ja toiminnan jatkuvuuden arviointiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronaepidemialla on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia tilintarkastukseen. Tilintarkastus on toisaalta tehostunut etätyön ansiosta, mutta fyysistä läsnäoloa vaativien tarkastustoimenpiteiden toteuttaminen on aiheuttanut haasteita. Epidemian aikaisessa tilintarkastuksessa myös toiminnan jatkuvuuden arvioiminen on korostunut entisestään.