Varhaiskasvattajien näkemyksiä lasten seksuaalikasvatuksesta
Salonen, Heini (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711778
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvattajien ajatuksia lapsen seksuaalikasvatuksesta ja lapsen seksuaalisuuden kohtaamisesta työssään. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millaisia valmiuksia työntekijöillä on tukea lapsen seksuaalista kehitystä ja miten he toteuttavat seksuaalikasvatusta työssään.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lapsen seksuaalisen kehityksen vaiheista ja seksuaalikasvatuksen merkityksestä varhaisiässä sekä seksuaalikasvatusta ohjaavista asiakirjoista ja tutkimuksista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään riihimäkeläisen varhaiskasvatusyksikön kanssa keväällä 2021. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, mikä mahdollisti sensitiivisen aiheen käsittelyn laajemmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan lapsen seksuaalisuus näyttäytyi varhaiskasvatuksen arjessa tekoina ja puheina. Varhaisiän seksuaalikasvatusta toteutettiin arjen tilanteiden yhteydessä, leikkien, laulujen, kuvataiteen ja liikunnan avulla, mutta pääosin siitä puuttui suunnitelmallisuus. Kasvattajat kokivat seksuaalikasvatuksen luonnollisena osana lapsen kehitystä. Tutkimuksessa ilmenneitä haasteita olivat eri kulttuuritaustaisten vanhempien kohtaaminen, sukupuolisensitiivisen työotteen ylläpito sekä valmiin seksuaalikasvatusmateriaalin puuttuminen tai sen työläs etsintä.
Johtopäätöksenä seksuaalikasvatus miellettiin varhaiskasvatuksen kentällä tärkeäksi asiaksi ja seksuaalisuus yksilön vaalittavaksi ominaisuudeksi. Varhaiskasvatuksen arjen tilanteet tarjosivat mahdollisuuden toteuttaa varhaisiän seksuaalikasvatusta lapselle tutuissa tilanteissa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista tulisi seksuaalikasvatuksenkin osalta jatkuvasti kehittää. Jatkotutkimuksena aiheeseen voisi ottaa monikulttuurisuutta käsittelevän näkökulman tai laajentaa tutkimusta vanhemmille suunnatuksi haastattelututkimukseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lapsen seksuaalisen kehityksen vaiheista ja seksuaalikasvatuksen merkityksestä varhaisiässä sekä seksuaalikasvatusta ohjaavista asiakirjoista ja tutkimuksista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään riihimäkeläisen varhaiskasvatusyksikön kanssa keväällä 2021. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, mikä mahdollisti sensitiivisen aiheen käsittelyn laajemmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan lapsen seksuaalisuus näyttäytyi varhaiskasvatuksen arjessa tekoina ja puheina. Varhaisiän seksuaalikasvatusta toteutettiin arjen tilanteiden yhteydessä, leikkien, laulujen, kuvataiteen ja liikunnan avulla, mutta pääosin siitä puuttui suunnitelmallisuus. Kasvattajat kokivat seksuaalikasvatuksen luonnollisena osana lapsen kehitystä. Tutkimuksessa ilmenneitä haasteita olivat eri kulttuuritaustaisten vanhempien kohtaaminen, sukupuolisensitiivisen työotteen ylläpito sekä valmiin seksuaalikasvatusmateriaalin puuttuminen tai sen työläs etsintä.
Johtopäätöksenä seksuaalikasvatus miellettiin varhaiskasvatuksen kentällä tärkeäksi asiaksi ja seksuaalisuus yksilön vaalittavaksi ominaisuudeksi. Varhaiskasvatuksen arjen tilanteet tarjosivat mahdollisuuden toteuttaa varhaisiän seksuaalikasvatusta lapselle tutuissa tilanteissa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista tulisi seksuaalikasvatuksenkin osalta jatkuvasti kehittää. Jatkotutkimuksena aiheeseen voisi ottaa monikulttuurisuutta käsittelevän näkökulman tai laajentaa tutkimusta vanhemmille suunnatuksi haastattelututkimukseksi.