Yritysprofiilin seuraajamäärään vaikuttaminen Instagramissa – Case-tutkimus
Kettunen, Inka (2021)
Kettunen, Inka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711893
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten voidaan vaikuttaa Instagram yritysprofiilin seuraajamäärään. Toimeksiantajana toimi vakuutus- ja rahoitusalan yritys POP Vakuutus eli Suomen Vahinkovakuutus Oy. Tutkimuksen tyyppi on case-tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkimuskysymykseen vastaamisen lisäksi tuottaa kehitysehdotuksia caseyritykselle sen Instagram-profiilin seuraajamäärän kasvattamiseksi.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaaliseen mediaan, yritysprofiilien ja seuraajan väliseen vuorovaikutukseen sekä digimarkkinointiin liittyvästä kirjallisuudesta, aiemmista tutkimuksista, artikkeleista sekä blogikirjoituksista. Tätä tutkimusta varten luotiin käsite
seuraajakäyttäytyminen, jolla tarkoitetaan sosiaalisen median palvelun käyttäjien toimintaa ja reagointia palvelussa julkaistuun sisältöön nähden.
Tutkimuksessa toteutettiin verkkopohjainen kysely, joka jaettiin kohdeyrityksen kohderyhmälle. Tutkimus toteutettiin pääosin käyttämällä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Myös kvalitatiivista eli laadullista menetelmää hyödynnettiin kyselyn avointen kysymysten analysoinnissa. Lisäksi seuraajakäyttäytymistä ja -aktiivisuutta
analysoitiin case-yrityksen Instagram-tilin kävijätiedoista.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että seuraajamäärää saadaan kasvatettua julkaisemalla laadukasta ja helposti lähestyttävää sisältöä aktiivisesti ja hyödyntämällä jokaista Instagramin julkaisuosa-aluetta. Lisäksi havaittiin, että julkaisusisällöllä kannattaa tarjota seuraajalle lisäarvoa ja huomioida julkaisuajankohdassa kohderyhmän aktiivisuus, eli julkaista sisältöä silloin, kun kohderyhmä käyttää tyypillisimmin Instagramia. Tutkimuksen tuotoksena tarjottiin toimeksiantoyritykselle kehitysehdotuksia ja tuotiin esille tutkimuksen tuloksista esille tulleet keskeisimmät huomiot seuraajamäärän kasvattamiseksi. Kehitysehdotukset esitettiin esimerkiksi Instagram-sisältöön ja julkaisuajankohtaan liittyen.
Tutkimuksen lopussa arvioitiin tutkimuksen luotettavuutta kyselyn onnistumisen näkökulmasta ja arvioitiin tutkimukseen liittyviä haasteita, kuten riittävän vastaajaryhmän tavoittamista. Lisäksi pohdittiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita, kuten digimarkkinoinnin hyödyntämistä yritysmarkkinoinnissa.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaaliseen mediaan, yritysprofiilien ja seuraajan väliseen vuorovaikutukseen sekä digimarkkinointiin liittyvästä kirjallisuudesta, aiemmista tutkimuksista, artikkeleista sekä blogikirjoituksista. Tätä tutkimusta varten luotiin käsite
seuraajakäyttäytyminen, jolla tarkoitetaan sosiaalisen median palvelun käyttäjien toimintaa ja reagointia palvelussa julkaistuun sisältöön nähden.
Tutkimuksessa toteutettiin verkkopohjainen kysely, joka jaettiin kohdeyrityksen kohderyhmälle. Tutkimus toteutettiin pääosin käyttämällä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Myös kvalitatiivista eli laadullista menetelmää hyödynnettiin kyselyn avointen kysymysten analysoinnissa. Lisäksi seuraajakäyttäytymistä ja -aktiivisuutta
analysoitiin case-yrityksen Instagram-tilin kävijätiedoista.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että seuraajamäärää saadaan kasvatettua julkaisemalla laadukasta ja helposti lähestyttävää sisältöä aktiivisesti ja hyödyntämällä jokaista Instagramin julkaisuosa-aluetta. Lisäksi havaittiin, että julkaisusisällöllä kannattaa tarjota seuraajalle lisäarvoa ja huomioida julkaisuajankohdassa kohderyhmän aktiivisuus, eli julkaista sisältöä silloin, kun kohderyhmä käyttää tyypillisimmin Instagramia. Tutkimuksen tuotoksena tarjottiin toimeksiantoyritykselle kehitysehdotuksia ja tuotiin esille tutkimuksen tuloksista esille tulleet keskeisimmät huomiot seuraajamäärän kasvattamiseksi. Kehitysehdotukset esitettiin esimerkiksi Instagram-sisältöön ja julkaisuajankohtaan liittyen.
Tutkimuksen lopussa arvioitiin tutkimuksen luotettavuutta kyselyn onnistumisen näkökulmasta ja arvioitiin tutkimukseen liittyviä haasteita, kuten riittävän vastaajaryhmän tavoittamista. Lisäksi pohdittiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita, kuten digimarkkinoinnin hyödyntämistä yritysmarkkinoinnissa.