CAR-T-soluhoitoon liittyvien haittavaikutusten ennakointi ja tunnistaminen sairaanhoitajan näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajalta vaadittavaa osaamista CAR-T-solusiirtopotilaan hoitoon liittyvien haittavaikutusten ennakoimiseksi ja tunnistamiseksi. Tavoitteena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla tekijöitä, jotka auttavat sairaanhoitajaa ennakoimaan ja tunnistamaan mahdollisten haittavaikutusten ilmenemistä.

CAR-T-soluhoito on uusi ja yksilöllinen immunologinen syöpähoito, mikä on Suomessa hyväksytty myyntiluvallisena hoitomuotona vuonna 2019. CAR-T-soluhoidon avulla voidaan saada hyviä hoitotuloksia, vaikka tavanomaiset syöpähoidot eivät enää tuottaisi tulosta ja potilaan ennuste on huono. CAR-T-soluhoitoon liittyy kuitenkin vakavia haittavaikutuksia, joista kaksi keskeisintä ovat sytokiinioireyhtymä ja keskushermostotoksisuus. Merkittävien haittavaikutusten vuoksi CAR-T-soluhoidon toteutus voidaan keskittää vain tiettyihin hoitoyksiköihin, joissa on koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa tunnistamaan ja hoitamaan potilailla ilmeneviä haittavaikutuksia.

Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhakua suoritettiin keväällä 2021 sähköisesti sekä tietokantojen että manuaalisen haun kautta. Tiedonhakuun käytettyjä tietokantoja olivat ProQuest Central ja EBSCOhost CHINAL with Full Text. Aineistoksi valikoitui 14 tutkimusartikkelia ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulosten perusteella sairaanhoitajalla on keskeinen rooli haittavaikutusten ennakoimisen ja tunnistamisen kannalta ennen CAR-T-soluhoitoa, sen aikana ja sen jälkeen. Haittavaikutusten ennakoimista ja tunnistamista tukee se, että sairaanhoitaja on perehtynyt CAR-T-soluhoitoon ja ymmärtää sen perusteet. Sairaanhoitajan on kiinnitettävä huomiota potilaan elintoimintojen muutoksiin ja osattava hyödyntää CAR-T-soluhoidon haittavaikutusten arviointiin luotuja työkaluja ja luokitteluja. Sairaanhoitajan on kiinnitettävä huomiota myös perusteelliseen raportointiin ja hoitotiimin väliseen kommunikaatioon potilaan voinnin muutosten kannalta. Sairaanhoitajan vastuulla korostuu lisäksi potilasohjaus ja omaisten ohjaaminen haittavaikutusten ennakoimisen ja tunnistamisen tukena.

Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia, kokevatko sairaanhoitajat hallitsevansa CAR-T-soluhoidon haittavaikutusten arvioimisen tueksi kehiteltyjen luokittelukäytäntöjen ja arviointityökalujen käytön. Lisäksi voitaisiin tutkia, kokevatko sairaanhoitajat osaamisensa ja koulutuksensa riittävän CAR-T-solupotilaan hoitamiseen sekä millä tavalla sairaanhoitajat kokevat vastuun oman osaamisensa kehittämisestä ja tarvitsisivatko he enemmän koulutusta CAR-T-soluhoitoon liittyvästä hoitotyöstä. Tulevaisuudessa tutkimuksen aiheena voisi myös olla potilaiden ja omaisten kokemukset saamastaan ohjauksesta ennen CAR-T-soluhoitoa.

The purpose of this thesis was to examine the competence required of nurses to anticipate and identify the adverse effects of patients undergoing CAR-T-cell therapy. The aim of this thesis was by help of a literature review to map factors which help nurses to anticipate and identify the possible appearance of adverse effects.

CAR-T-cell therapy is a new and individual immunological cancer treatment which has got an acknowledged trading licence in Finland in 2019. CAR-T-cell therapy can give good results even if the common cancer treatment output cannot and the prognosis of the patient is bad. However there is also CAR-T-cell therapy related severe adverse effects which of the main two are cytokine release syndrome and neurotoxicity. Because of the significant adverse effects CAR-T-cell therapy is focused only in specific care units which has trained and competent staff to identify and manage the appearing adverse effects.

The research was carried out using a descriptive literature review. The information was searched in spring 2021 using electrical databases and manual search. The databases used in the search were ProQuest Central and EBSCOhost CHINAL with Full Text. The selected material consisted of 14 research articles. The material was analyzed using inductive content analysis.

Based on the results nurses have a pivotal role in anticipating and identifying adverse effects before, during and after CAR-T-cell therapy. Nurses being acquainted in CAR-T-cell therapy and knowing the basics of the treatment supports anticipating and identifying adverse effects. Nurses need to pay attention to changes in patients vital signs and be able to utilize tools and grading systems created for adverse effect assessment. Nurses also need to pay attention to thorough documentation and communication between the attending caring team of changes in the patient condition. In addition, nurses have the responsibility of patient guidance and guiding the relatives to support anticipating and identifying the adverse effects.

As a suggestion of future research, it is recommended to study how nurses experience their own competence using the assessment tools and grading systems created for adverse effect assessment. It is also recommended to study how nurses experience their knowledge and education being sufficient in caring patients undergoing CAR-T-cell therapy and how they experience the responsibility of developing their own knowledge and do they need more education on CAR-T-cell therapy care. Additionally it is recommended to study how patients and relatives experience the guidance they receive prior to CAR-T-cell therapy.