Digitaaliset apu- ja analysointivälineet yleisurheilussa
Järvinen, Mia (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712022
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia digitaalisia apu- ja analysointivälineitä käytetään suomalaisessa yleisurheiluvalmennuksessa, millaista teknologiaa on saatavilla sekä minkälaista teknologiaa käytetään suoritusten mittaamisessa yleisurheilukilpailuissa. Samalla selvitettiin hieman yleisurheilukilpailuissa käytettyjen ajanotto- ja maalikameralaitteistojen sekä sääntöjen historiaa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, dokumenttianalyysiä ja teemahaastattelua.
Tämän lisäksi analyysityökaluja lähestyttiin empiirisellä tutkimusotteella ja kokeiltiin miten Excelin, RStudion ja PowerBI:n avulla pienten visuaalisten analyysien teko onnistuu. Haastateltavina oli kuusi eri lajien eri valmennuskokemuksen omaavaa yleisurheiluvalmentajaa, joiden nykyiset tai entiset valmennettavat ovat SM-tasolta aina moninkertaiseen arvokilpailumitalistiin. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään muun muassa heidän digitaalisten apu- ja analysointivälineiden käyttöään ja suhtautumistaan niihin sekä miten valmennus on muuttunut vuosien saatossa niiden myötä.
Tutkimuksen havaintojen perusteella suomalaisten yleisurheiluvalmentajien todettiin olevan korkeasti koulutettuja, motivoituneita ja työlleen omistautuneita. Heidän todettiin käyttävän vaihtelevasti digitaalisia apu- ja analysointivälineitä valmennuksen apuna riippuen valmennettavan lajin luonteesta. Suhtautuminen näihin teknologioihin oli positiivista, niistä todettiin olevan paljon apua valmennuksessa, joskin kriittisyyttä peräänkuulutettiin uusia teknologioita harkittaessa tai niitä käyttöön otettaessa.
Suomessa yleisurheilukilpailuissa käytettävä digitaalinen teknologia näyttää olevan korkeaa kansainvälistä tasoa. World Athletics (entinen IAAF) määrittelee tarkoin, miten mitataan ja millaisia teknologioita voidaan käyttää mittaamisessa. Tämä selittää osaltaan digitaalisten apuvälineiden hitaan tulon kenttälajien suoritusten mittaamiseen.
Tämän lisäksi analyysityökaluja lähestyttiin empiirisellä tutkimusotteella ja kokeiltiin miten Excelin, RStudion ja PowerBI:n avulla pienten visuaalisten analyysien teko onnistuu. Haastateltavina oli kuusi eri lajien eri valmennuskokemuksen omaavaa yleisurheiluvalmentajaa, joiden nykyiset tai entiset valmennettavat ovat SM-tasolta aina moninkertaiseen arvokilpailumitalistiin. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään muun muassa heidän digitaalisten apu- ja analysointivälineiden käyttöään ja suhtautumistaan niihin sekä miten valmennus on muuttunut vuosien saatossa niiden myötä.
Tutkimuksen havaintojen perusteella suomalaisten yleisurheiluvalmentajien todettiin olevan korkeasti koulutettuja, motivoituneita ja työlleen omistautuneita. Heidän todettiin käyttävän vaihtelevasti digitaalisia apu- ja analysointivälineitä valmennuksen apuna riippuen valmennettavan lajin luonteesta. Suhtautuminen näihin teknologioihin oli positiivista, niistä todettiin olevan paljon apua valmennuksessa, joskin kriittisyyttä peräänkuulutettiin uusia teknologioita harkittaessa tai niitä käyttöön otettaessa.
Suomessa yleisurheilukilpailuissa käytettävä digitaalinen teknologia näyttää olevan korkeaa kansainvälistä tasoa. World Athletics (entinen IAAF) määrittelee tarkoin, miten mitataan ja millaisia teknologioita voidaan käyttää mittaamisessa. Tämä selittää osaltaan digitaalisten apuvälineiden hitaan tulon kenttälajien suoritusten mittaamiseen.