Myymälävarkaus ilman rangaistusta: Myymälävarkauksien esitutkintojen keskeyttämis- ja rajoittamispäätöksien sekä syyttämättäjättämisen syyt
Korhonen, Pekka; Heiskanen, Emilia (2021)
Korhonen, Pekka
Heiskanen, Emilia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052912400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052912400
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin Kaupan liiton turvallisuusvaliokunnalle syyt, joiden takia poliisi keskeytti esitutkinnan tai teki rajoittamisesityksen myymälävarkauksiin liittyen. Työntilaajalle tuotettiin tietoa myös syistä, joiden takia syyttäjät tekivät syyttämättäjättämispäätöksen myymälävarkauksiin liittyen. Opinnäytetyössä tutkittiin myös, mikä oli yleisin peruste kaupan alan toimijoille tiedoksiannetuissa syyttämättäjättämispäätöksissä. Lisäksi selvitettiin myymälävarkaustapauksien lukumääräistä kehittymistä vuosien 2017–2019 välisenä aikana.
Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa asian luonteesta johtuen oli määrällisen tutkimusotteen piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös rekistereitä ja tilastoja. Tutkimuksen tietoperustana olivat poliisin ja Tilastokeskuksen tilastot. Lainsäädännöllisen tietoperustan muodostivat rikoslaki ja esitutkintalaki.
Myymälävarkauksien lukumäärät kasvoivat Suomessa vuosien 2017–2019 välisenä aikana noin 700–2 100 tapauksen vuositahtia. Arviolta 10–50 % poliisin tekemistä myymälävarkauksien esitutkinnoista keskeytettiin. Yleisin syy esitutkinnan keskeyttämiseen oli se, ettei tekijää ollut tiedossa tai tekijää ei kyetty tunnistamaan. Kolmannes poliiseista ja syyttäjistä arvioi, että esitutkinnan rajoittamispäätös tehtiin alle 30 %:ssa kaikista myymälävarkaustapauksista. Yleisin syy esitutkinnan rajoittamiselle oli konkurrenssiperuste. Konkurrenssiperusteella tarkoitetaan sitä, että rikoksen tekijä on tehnyt muitakin rikoksia, ja uusi tehty rikos ei enää olennaisesti lisäisi kokonaisrangaistuksen määrää.
Suurin osa syyttäjistä arvioi, että syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin alle 30 %:ssa kaikista tapauksista yleisimmän syyn ollessa ei näyttöä -peruste. Yli puolet kaupan alan toimijoista puolestaan arvioi, että yli 70 % esitutkinnoista keskeytyi, ja reilu kolmannes ilmoitti saaneensa tiedon ilmoittamastaan myymälävarkaustapauksen käsittelystä. Kaupan alan toimijoiden mukaan yleisimmät syyt syyttämättäjättämiseksi olivat vähäisyysperuste ja anastetun tavaran arvon vähäisyys.
Myymälävarkauksien selvittämiseen vaikutti poliisin ja Syyttäjälaitoksen henkilöstöresurssipula. Myymälöiden puutteellinen kameravalvonta ja valvontajärjestelmien huonolaatuiset tallenteet vaikeuttivat merkittävästi esitutkintojen tekemistä. Myymälävarkauksista ilmoittaminen koettiin puolestaan aikaa vieväksi ja vaikeaksi. Myymälävarkauksista ei myöskään ilmoitettu, koska varkaiden arvioitiin jäävän ilman rangaistusta.
Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa asian luonteesta johtuen oli määrällisen tutkimusotteen piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös rekistereitä ja tilastoja. Tutkimuksen tietoperustana olivat poliisin ja Tilastokeskuksen tilastot. Lainsäädännöllisen tietoperustan muodostivat rikoslaki ja esitutkintalaki.
Myymälävarkauksien lukumäärät kasvoivat Suomessa vuosien 2017–2019 välisenä aikana noin 700–2 100 tapauksen vuositahtia. Arviolta 10–50 % poliisin tekemistä myymälävarkauksien esitutkinnoista keskeytettiin. Yleisin syy esitutkinnan keskeyttämiseen oli se, ettei tekijää ollut tiedossa tai tekijää ei kyetty tunnistamaan. Kolmannes poliiseista ja syyttäjistä arvioi, että esitutkinnan rajoittamispäätös tehtiin alle 30 %:ssa kaikista myymälävarkaustapauksista. Yleisin syy esitutkinnan rajoittamiselle oli konkurrenssiperuste. Konkurrenssiperusteella tarkoitetaan sitä, että rikoksen tekijä on tehnyt muitakin rikoksia, ja uusi tehty rikos ei enää olennaisesti lisäisi kokonaisrangaistuksen määrää.
Suurin osa syyttäjistä arvioi, että syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin alle 30 %:ssa kaikista tapauksista yleisimmän syyn ollessa ei näyttöä -peruste. Yli puolet kaupan alan toimijoista puolestaan arvioi, että yli 70 % esitutkinnoista keskeytyi, ja reilu kolmannes ilmoitti saaneensa tiedon ilmoittamastaan myymälävarkaustapauksen käsittelystä. Kaupan alan toimijoiden mukaan yleisimmät syyt syyttämättäjättämiseksi olivat vähäisyysperuste ja anastetun tavaran arvon vähäisyys.
Myymälävarkauksien selvittämiseen vaikutti poliisin ja Syyttäjälaitoksen henkilöstöresurssipula. Myymälöiden puutteellinen kameravalvonta ja valvontajärjestelmien huonolaatuiset tallenteet vaikeuttivat merkittävästi esitutkintojen tekemistä. Myymälävarkauksista ilmoittaminen koettiin puolestaan aikaa vieväksi ja vaikeaksi. Myymälävarkauksista ei myöskään ilmoitettu, koska varkaiden arvioitiin jäävän ilman rangaistusta.