Sairaudentunnottomien psykoosi- ja skitsofreniapotilaiden hoitoon sitouttamisen työtavat hoitohenkilökunnan näkökulmasta.

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin kanssa. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaisia työskentelytapoja ja menetelmiä terveydenhuollossa käytetään sairaudentunnottomien psykoosi- ja skitsofreniapotilaiden hoitoon sitouttamisessa. Tarkoitus oli myös selvittää minkälaisia asioita pitäisi huomioida heidän hoitoaan suunniteltaessa ja minkälaisia haasteita siihen voi liittyä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työmenetelmistä, joita käytetään sairaudentunnottomien psykoosi- ja skitsofreniapotilaiden hoitoon sitouttamisessa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää menetelmiä, jotka motivoivat potilasta itsehoitoon osastojakson jälkeen ja joita voitaisiin hyödyntää myös sosiaalihuollon työssä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään itsemääräämisoikeutta psykiatrisessa sairaanhoidossa ja lainsäädäntöä. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään sairaudentunnottomuutta, psykoosi- ja skitsofrenia sairauksia ja niiden hoitoa.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastattelut pidettiin teamisissa ja kaikki haastatteluihin osallistuneet hoitajat työskentelevät psykiatrisilla osastoilla HUSin sairaaloissa. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin ja aineisto analysoitiin teemoittain. Tärkeimmät tulokset osoittivat, että on tärkeää luoda hyvä ja luottamuksellinen suhde potilaaseen. On tärkeää, että potilas tuntee tulleensa kuulluksi ja hänen tilanteensa tulee ymmärretyksi. Lisäksi hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat lääkehoidon tarjoaminen ja turvaaminen, läheisten tiedottaminen, psykoedukaatio, ryhmät, hoitoon sitoutumattomuuden syiden selvittäminen ja motivoiva työote.

Opinnäytetyö saavutti sille laaditut tavoitteet ja hoitoon sitouttamiseen käytettäviä työmenetelmiä löytyi paljon. Yhteistyökumppani hyötyy tästä opinnäytetyöstä lähinnä toimivien työmenetelmien tiedonjakajana. Yhteisten ja toimivien työmenetelmien käyttö niin terveydenhuollossa kuin sosiaalihuollossakin voi kuitenkin pitkällä tähtäimellä hyödyttää kaikkia osapuolia. Jatkotutkimusehdotuksena on potilaan kokemukset yhteistyöstä hänen verkostojensa välillä, sekä verkostoyhteistyön vaikutukset hoitoon sitoutumisessa. Toinen jatkotutkimusaihe voisi olla, kuinka psykoedukaatioryhmät vaikuttavat hoitomyöntyvyyteen.