Tasaamon paketoinnin häiriöiden analysointi
Saarikivi, Linda (2021)
Saarikivi, Linda
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012487
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Versowood Oy:lle, joka on mekaanista puunjalostusta harjoittava yritys. Työn tarkoituksena oli analysoida TASA3-tasaamon paketoinnin osa-alueen häiriöitä tutkimalla häiriödatan sekä tuotantoraporttien tietojen kautta, miten ja missä tilanteissa häiriöitä esiintyy. Analyysin tavoitteena oli selvittää, miten tuotantolaitoksen toiminnan tehokkuutta voidaan kasvattaa ilman käyntiajan lisäämistä, ja samalla toimia suunnannäyttäjänä aktiivisemmalle häiriödatan hyödyntämiselle.
Työ pohjautui prosessinohjausohjelmaan tallennettuun häiriödataan sekä tuotantoraportteihin, joita käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Sekä häiriödata että tuotantoraporttien tiedot sijoittuivat ajalle 1.12.2020–31.1.2021. Datan hyödyntämisen lisäksi yrityksen asiantuntijoita haastateltiin ja tuotantoympäristöä havainnointiin.
Tutkimus osoitti merkittävimpien paketoinnissa esiintyvien häiriöiden olevan lyhyet pysäytykset ja lokeriston tavarapula. Lyhyiden pysäytysten aiheuttaneita tekijöitä ei häiriödatan ja tuotantoraporttien analyysillä onnistuttu täysin selvittämään, sillä lyhyet pysäytykset raportoidaan vuorokohtaisina yhteenlaskettuina summina, joiden esiintymislähdettä ei ole eritelty. Tutkimuksen perusteella lyhyiden pysäytysten aiheuttaneiden tekijöiden selvittämiseksi ja esiintymisen vähentämiseksi tulisi lyhyiden pysäytysten olla kohdistettavissa ajossa olevaan dimensioon ja niiden esiintymiskohteiden kirjautua prosessinohjausohjelmaan. Tavarapulan havaittiin olevan moniulotteinen ilmiö, jonka aiheuttaviksi tekijöiksi osoittautuivat muun muassa lajinvaihdot, dimensioiden runsas laatujen sekä pituuksien määrä, peräkkäisten dimensioiden suuret kokoerot ja tuotannon alkupäässä esiintyvät haasteet. Kehitysehdotuksia, joilla toiminnan tehokkuutta voidaan kasvattaa tavarapulaa aiheuttavia tekijöitä vähentämällä muodostui tutkimuksen edetessä.
Tutkimus todisti, että jo olemassa olevaa häiriödataa ja tuotantoraporttien tietoja hyödyntämällä voidaan tehdä analyysejä, joiden perusteella tuotantoa heikentävät tekijät tunnistetaan. Näin toimimalla korjaus- ja uudistamistoimenpidepäätöksissä käytettävien resurssien kohdistaminen tuotantoa heikentäviin tekijöihin perustuu mitattuun tietoon.
Työ pohjautui prosessinohjausohjelmaan tallennettuun häiriödataan sekä tuotantoraportteihin, joita käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Sekä häiriödata että tuotantoraporttien tiedot sijoittuivat ajalle 1.12.2020–31.1.2021. Datan hyödyntämisen lisäksi yrityksen asiantuntijoita haastateltiin ja tuotantoympäristöä havainnointiin.
Tutkimus osoitti merkittävimpien paketoinnissa esiintyvien häiriöiden olevan lyhyet pysäytykset ja lokeriston tavarapula. Lyhyiden pysäytysten aiheuttaneita tekijöitä ei häiriödatan ja tuotantoraporttien analyysillä onnistuttu täysin selvittämään, sillä lyhyet pysäytykset raportoidaan vuorokohtaisina yhteenlaskettuina summina, joiden esiintymislähdettä ei ole eritelty. Tutkimuksen perusteella lyhyiden pysäytysten aiheuttaneiden tekijöiden selvittämiseksi ja esiintymisen vähentämiseksi tulisi lyhyiden pysäytysten olla kohdistettavissa ajossa olevaan dimensioon ja niiden esiintymiskohteiden kirjautua prosessinohjausohjelmaan. Tavarapulan havaittiin olevan moniulotteinen ilmiö, jonka aiheuttaviksi tekijöiksi osoittautuivat muun muassa lajinvaihdot, dimensioiden runsas laatujen sekä pituuksien määrä, peräkkäisten dimensioiden suuret kokoerot ja tuotannon alkupäässä esiintyvät haasteet. Kehitysehdotuksia, joilla toiminnan tehokkuutta voidaan kasvattaa tavarapulaa aiheuttavia tekijöitä vähentämällä muodostui tutkimuksen edetessä.
Tutkimus todisti, että jo olemassa olevaa häiriödataa ja tuotantoraporttien tietoja hyödyntämällä voidaan tehdä analyysejä, joiden perusteella tuotantoa heikentävät tekijät tunnistetaan. Näin toimimalla korjaus- ja uudistamistoimenpidepäätöksissä käytettävien resurssien kohdistaminen tuotantoa heikentäviin tekijöihin perustuu mitattuun tietoon.