Rajamailla : Vantaan nuorten työpajojen vaikutuksia työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin NEET-nuoriin
Mansikkamäki, Henna; Rautio, Vilja (2021)
Mansikkamäki, Henna
Rautio, Vilja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112808
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Vantaan nuorten työpajoilla on työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin NEET-nuoriin. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa Vantaan nuorten työpajojen nykytilasta ja auttaa kehittämään palvelua paremmin nuorten tarpeita vastaavaksi. Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia tarpeita työpajalle tulevilla nuorilla aikuisilla oli, mistä työpajatoiminta Vantaalla koostui ja miten hyvin tarjottu palvelu vastasi pajalle ohjautuvien nuorten tarpeisiin. Opinnäytetyön tilaajana toimi Vantaan nuorisopalvelut, joka toimii Vantaan nuorten työpajojen järjestäjänä. Opinnäytetyön tuloksia tarkasteltiin osallisuuden, toimintakyvyn ja Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien teorioiden kautta. Teoriaosuudessa perehdyttiin lisäksi nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjätytymiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Opinnäytetyöhön haastateltiin viiden eri työpajan ohjaajia ja nuoria. Yhteensä haastateltavia oli 17, joista viisi oli työpajaohjaajia, kaksi nuorisoneuvojia ja kymmenen työkokeilussa olleita nuoria. Haastattelut toteutettiin vuoden 2020 syys-joulukuun aikana. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä teemoittelulla.
Tutkimuksen perusteella nuorten aikuisten tarpeet olivat yksilöllisiä. Nuorten tarpeissa korostui nuorten tarve turvalliselle ympäristölle, kohtaamiselle, kannustamille ja mielekkäälle tekemiselle vertaisryhmässä. Yksittäisistä tarpeista korostui elämänhallinta, seuraavan askeleen löytäminen, sosiaalisten tilanteiden vaikeus ja mielenterveyden haasteet. Osalla nuorista tuen tarpeita oli usealla elämän osa-alueella. Nuorten työpajojen tuottamat vaikutukset olivat yksilöllisiä ja riippuivat nuoren lähtötilanteesta. Tutkimuksen perusteella nuorten työpajatoimintaan osallistuminen vaikutti myönteisesti arjen- ja elämänhallintaan, voimavaroihin, työ- ja kouluttautumisvalmiuksiin, itsetuntemukseen, luottamukseen sekä sosiaalisuuteen. Työpaja-toiminta näytti vahvistavan osallisuutta, lisäävän toimintavalmiuksia ja auttavan nuoria oikeisiin palveluihin ohjautumisessa. Vantaan nuorten työpajoilla nuoria tuki työtehtävien yksilöllistäminen ja mukauttaminen, monipuolinen sisältö, ryhmässä toimiminen sekä onnistumisen kokemusten ja positiivisen palautteen saaminen. Kehittämistarpeina nousi esiin terveydenhuollon osaamisen lisääminen pajoilla, heikkokuntoisemmille nuorille soveltuvan pajatoiminnan kehittäminen ja paikallisen palveluverkon tiivistäminen.
Johtopäätöksenä Vantaan nuorten työpajojen palvelujen voidaan nähdä olevan vaikuttavia ja kohtaavan pääosin nuorten työpajoille ohjautuvien nuorten aikuisten tarpeiden kanssa. Tässä opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää Vantaan nuorten työpajojen kehittämiseen. Tutkimuksen perusteella Vantaan nuorten työpajoilla olisi tarvetta kehittää nopeampia ohjautumisväyliä mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja aloittaa erillinen starttivalmennus. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden nuorten kokemukset jäivät tutkimuksen ulkopuolella, ja niitä olisi tarpeen selvittää jatkotutkimuksissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Opinnäytetyöhön haastateltiin viiden eri työpajan ohjaajia ja nuoria. Yhteensä haastateltavia oli 17, joista viisi oli työpajaohjaajia, kaksi nuorisoneuvojia ja kymmenen työkokeilussa olleita nuoria. Haastattelut toteutettiin vuoden 2020 syys-joulukuun aikana. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä teemoittelulla.
Tutkimuksen perusteella nuorten aikuisten tarpeet olivat yksilöllisiä. Nuorten tarpeissa korostui nuorten tarve turvalliselle ympäristölle, kohtaamiselle, kannustamille ja mielekkäälle tekemiselle vertaisryhmässä. Yksittäisistä tarpeista korostui elämänhallinta, seuraavan askeleen löytäminen, sosiaalisten tilanteiden vaikeus ja mielenterveyden haasteet. Osalla nuorista tuen tarpeita oli usealla elämän osa-alueella. Nuorten työpajojen tuottamat vaikutukset olivat yksilöllisiä ja riippuivat nuoren lähtötilanteesta. Tutkimuksen perusteella nuorten työpajatoimintaan osallistuminen vaikutti myönteisesti arjen- ja elämänhallintaan, voimavaroihin, työ- ja kouluttautumisvalmiuksiin, itsetuntemukseen, luottamukseen sekä sosiaalisuuteen. Työpaja-toiminta näytti vahvistavan osallisuutta, lisäävän toimintavalmiuksia ja auttavan nuoria oikeisiin palveluihin ohjautumisessa. Vantaan nuorten työpajoilla nuoria tuki työtehtävien yksilöllistäminen ja mukauttaminen, monipuolinen sisältö, ryhmässä toimiminen sekä onnistumisen kokemusten ja positiivisen palautteen saaminen. Kehittämistarpeina nousi esiin terveydenhuollon osaamisen lisääminen pajoilla, heikkokuntoisemmille nuorille soveltuvan pajatoiminnan kehittäminen ja paikallisen palveluverkon tiivistäminen.
Johtopäätöksenä Vantaan nuorten työpajojen palvelujen voidaan nähdä olevan vaikuttavia ja kohtaavan pääosin nuorten työpajoille ohjautuvien nuorten aikuisten tarpeiden kanssa. Tässä opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää Vantaan nuorten työpajojen kehittämiseen. Tutkimuksen perusteella Vantaan nuorten työpajoilla olisi tarvetta kehittää nopeampia ohjautumisväyliä mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja aloittaa erillinen starttivalmennus. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden nuorten kokemukset jäivät tutkimuksen ulkopuolella, ja niitä olisi tarpeen selvittää jatkotutkimuksissa.