Energiatehokkaan lämmitysjärjestelmän mitoitus kasvihuoneeseen
Joki, Tuomas; Juvonen, Joni (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112937
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää noin 300 m2:n kokoisen kasvihuoneen tarvitsema lämmitystehontarve ja sen pohjalta lämmitysenergianmäärä tarkastelujakson ajalle suorittamalla tarvittavat laskelmat. Lämmitystehontarpeen selvittämisen jälkeen tavoitteena oli selvittää mahdolliset energianlähteet, joiden pohjalta vertailuja tehtäisiin. Energialähteiden pohjalta pyrittiin valitsemaan vertailuun lämmitystehoa vastaavia lämmitysjärjestelmiä, joihin valikoitui vesikiertoisia kattiloita ja ilmakiertoisia lämminilmakehittimiä.
Vertailulaskelmissa selvitettiin kannattavin järjestelmä investointikustannuksen ja vuosittaisten käyttökustannusten pohjalta. Investointilaskelmissa käytettiin nykyarvomenetelmää, herkkyysanalyysiä ja takaisinmaksuaikaa. Työssä otettiin huomioon myös energialähteiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.
Tarvittava aineisto kerättiin kirjallisuudesta, digitaalisista lähteistä ja oppaista. Lämmitysjärjestelmien hintatiedot ja tekniset ominaisuudet selvitettiin kyselemällä valmistajilta ja jälleenmyyjiltä sekä vertailemalla listahintoja ja teknisiä ominaisuuksia verkkokaupoista. Pelletti ja hake osoittautuivat hyviksi vaihtoehdoiksi lämmitysjärjestelmän polttoaineeksi, mutta kevyt polttoöljy ja CBG täysin kannattamattomaksi. The aim of this thesis was to calculate the required heating power and the amount of heating energy for a 300 m2 sized greenhouse during the operating time. After calculating the required heating power, the object was to find plausible energy sources that would be used in the heating systems. Based on the selected energy sources and the power requirement, the heating systems were chosen. Selected heating systems were water boilers and hot air generators.
The most profitable solutions were calculated based on the investment price and yearly usage expenses. Investment calculation methods that were used are discount, sensitivity analysis, and payback period. Carbon dioxide emissions were also included in the thesis.
Material that was used in the thesis was collected from literature, digital sources and guidebooks. Price data and technical specifications were researched from manufacturers, retail sellers and from webstores. Best energy source turned out to be wood pellet and woodchips. Light fuel oil and compressed biogas proved to be completely unprofitable.
Vertailulaskelmissa selvitettiin kannattavin järjestelmä investointikustannuksen ja vuosittaisten käyttökustannusten pohjalta. Investointilaskelmissa käytettiin nykyarvomenetelmää, herkkyysanalyysiä ja takaisinmaksuaikaa. Työssä otettiin huomioon myös energialähteiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.
Tarvittava aineisto kerättiin kirjallisuudesta, digitaalisista lähteistä ja oppaista. Lämmitysjärjestelmien hintatiedot ja tekniset ominaisuudet selvitettiin kyselemällä valmistajilta ja jälleenmyyjiltä sekä vertailemalla listahintoja ja teknisiä ominaisuuksia verkkokaupoista. Pelletti ja hake osoittautuivat hyviksi vaihtoehdoiksi lämmitysjärjestelmän polttoaineeksi, mutta kevyt polttoöljy ja CBG täysin kannattamattomaksi.
The most profitable solutions were calculated based on the investment price and yearly usage expenses. Investment calculation methods that were used are discount, sensitivity analysis, and payback period. Carbon dioxide emissions were also included in the thesis.
Material that was used in the thesis was collected from literature, digital sources and guidebooks. Price data and technical specifications were researched from manufacturers, retail sellers and from webstores. Best energy source turned out to be wood pellet and woodchips. Light fuel oil and compressed biogas proved to be completely unprofitable.