"Yhteinen kahvihetki" - Yhteisöllisyys asunto ensin-palveluissa
Pilvi, Azeem (2021)
Pilvi, Azeem
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113302
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena on yhteisöllisyys asunto ensin – palveluissa. Tavoitteenani on ollut tutkia asunto ensin-mallilla toimivan pitkäaikaisasunnottomille suunnatun asumispalveluyksikön yhteisöllisyyttä ja sitä, onko yhteisöllisyydestä apua asumispalveluyksikön asukkaille koskien integroitumista ympäröivään yhteiskuntaan. Tausta-ajatuksena opinnäytetyölleni on ollut asumispalveluyksikköjen saama kritiikki niiden laitosmaisuudesta ja sen myötä oletus yksiköiden asukkaiden integraation vaikeutumisesta. Opinnäytetyöni tarkoituksena on myös ollut löytää tekijöitä, joiden avulla asumispalveluyksikössä toimivaa yhteisöä ja yhteisöllisyyttä voitaisiin jatkossa hyödyntää entistä paremmin yksikön asukkaiden integroitumisessa.
Opinnäytetyössäni keskityn aluksi kuvaamaan Suomessa tehtyä asunnottomuustyötä ja siihen jo yli kymmenen vuoden ajan vaikuttanutta asunto ensin-mallia. Tämän jälkeen avaan sosiaalisen integraation käsitettä asunto ensin-mallin näkökulmasta. Opinnäytetyöni keskeisten käsitteiden osion lopussa käyn laajasti läpi niin yhteisön kuin yhteisöllisyyden käsitteitä. Avaan jonkin verran myös yhteisöhoitoa -ja kasvatusta, koska näitä toimintamalleja kerrotaan usein hyödynnettävän asunto ensin-mallilla toimivissa asumispalveluyksiköissä.
Opinnäytetyötäni varten haastattelin viittä asunto ensin-mallilla toimivassa asumispalveluyksikössä asuvaa henkilöä. Asumispalveluyksikön toiminnan viitekehyksenä on asunto ensin-mallin lisäksi kerrottu käytettävän yhteisöllisyyttä. Haastattelut olivat avoimia teemahaastatteluja. Aineiston analyysin tein hyödyntämällä fenomenologista lähestymistapaa aineistoon. Keskityin tuloksisissani siis kuvaamaan ennen kaikkea haastateltavieni kokemuksia yhteisöstä ja yhteisöllisyydestä sekä yhteisössä saadusta tuesta ja avusta.
Saamieni tulosten mukaan asunto ensin-mallilla toimivassa asumispalveluyksikössä voidaan tukea asukkaiden integroitumista yhteisön ja yhteisöllisyyden avulla. Asunto ensin-mallin periaatteet soveltuvat hyvin tukemaan yhteisöllisyyden elementtejä asumispalveluyksikössä. Yksikön työntekijöillä ja sillä, miten he työtänsä tekevät, on erityisen suuri merkitys yksikön asukkaiden integroitumisen edistäjinä. Yhteisöä ja yhteisöllisyyttä on mahdollista hyödyntää sitä paremmin, mitä paremmin yhteisön toiminnan perusrakenteet ovat kunnossa. Yhteisössä tuleekin kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen toimivuuteen ja varmistaa, että kaikilla yhteisön jäsenillä on ymmärrys perustehtävästään. Avainasemassa ovat arvostava ja tasavertainen kohtaaminen sekä osallisuuden kokemusten mahdollistaminen. Asumispalveluyksikössä on varmistettava, että siellä asuminen on turvallista. Asukkaita on tuettava myös siinä, että he tuntevat yksikön ja asuntonsa kodiksi. Sosiaalisen integraation tueksi tarvitaan laajempaa asenneilmapiiriin vaikuttamista asumispalveluyksikössä asuvien leimaantumisen vähentämiseksi sekä monitahoista yhteistyötä erilaisten toimijoiden välillä. Lisäksi on turvattava asunto ensin-työn osaamisen jatkuvuus sekä jatkettava asunto ensin-mallin tekemistä tunnetuksi kaikille niille tahoille, jotka työssään kohtaavat asunnottomuutta kokevia ihmisiä.
Opinnäytetyössäni keskityn aluksi kuvaamaan Suomessa tehtyä asunnottomuustyötä ja siihen jo yli kymmenen vuoden ajan vaikuttanutta asunto ensin-mallia. Tämän jälkeen avaan sosiaalisen integraation käsitettä asunto ensin-mallin näkökulmasta. Opinnäytetyöni keskeisten käsitteiden osion lopussa käyn laajasti läpi niin yhteisön kuin yhteisöllisyyden käsitteitä. Avaan jonkin verran myös yhteisöhoitoa -ja kasvatusta, koska näitä toimintamalleja kerrotaan usein hyödynnettävän asunto ensin-mallilla toimivissa asumispalveluyksiköissä.
Opinnäytetyötäni varten haastattelin viittä asunto ensin-mallilla toimivassa asumispalveluyksikössä asuvaa henkilöä. Asumispalveluyksikön toiminnan viitekehyksenä on asunto ensin-mallin lisäksi kerrottu käytettävän yhteisöllisyyttä. Haastattelut olivat avoimia teemahaastatteluja. Aineiston analyysin tein hyödyntämällä fenomenologista lähestymistapaa aineistoon. Keskityin tuloksisissani siis kuvaamaan ennen kaikkea haastateltavieni kokemuksia yhteisöstä ja yhteisöllisyydestä sekä yhteisössä saadusta tuesta ja avusta.
Saamieni tulosten mukaan asunto ensin-mallilla toimivassa asumispalveluyksikössä voidaan tukea asukkaiden integroitumista yhteisön ja yhteisöllisyyden avulla. Asunto ensin-mallin periaatteet soveltuvat hyvin tukemaan yhteisöllisyyden elementtejä asumispalveluyksikössä. Yksikön työntekijöillä ja sillä, miten he työtänsä tekevät, on erityisen suuri merkitys yksikön asukkaiden integroitumisen edistäjinä. Yhteisöä ja yhteisöllisyyttä on mahdollista hyödyntää sitä paremmin, mitä paremmin yhteisön toiminnan perusrakenteet ovat kunnossa. Yhteisössä tuleekin kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen toimivuuteen ja varmistaa, että kaikilla yhteisön jäsenillä on ymmärrys perustehtävästään. Avainasemassa ovat arvostava ja tasavertainen kohtaaminen sekä osallisuuden kokemusten mahdollistaminen. Asumispalveluyksikössä on varmistettava, että siellä asuminen on turvallista. Asukkaita on tuettava myös siinä, että he tuntevat yksikön ja asuntonsa kodiksi. Sosiaalisen integraation tueksi tarvitaan laajempaa asenneilmapiiriin vaikuttamista asumispalveluyksikössä asuvien leimaantumisen vähentämiseksi sekä monitahoista yhteistyötä erilaisten toimijoiden välillä. Lisäksi on turvattava asunto ensin-työn osaamisen jatkuvuus sekä jatkettava asunto ensin-mallin tekemistä tunnetuksi kaikille niille tahoille, jotka työssään kohtaavat asunnottomuutta kokevia ihmisiä.