Kaltoinkohtelua kokeneen lapsen tunnistaminen varhaiskasvatuksessa
Puromäki, Marjo; Östman, Milla (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Puromäki, Marjo
Östman, Milla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313885
Tiivistelmä
Lasten kaltoinkohtelu ja sen tunnistaminen ovat monimutkaisia ilmiöitä. Kaltoinkohtelun muotoja on monenlaisia ja niiden vakavuusaste vaihtelee. Kaltoinkohdellut lapset oireilevat myös aina yksilöllisesti. Varhaiskasvattajat ovat koulutettuja antamaan pedagogista kasvatusta ja heidän lastensuojelulain tuntemuksensa kentällä on hyvin vaihtelevaa. Kaltoinkohdellun lapsen oireilun tunnistaminen lepää usein varhaiskasvattajien harteilla, sillä he saattavat olla ainoita turvallisia aikuisia kaltoinkohdellun lapsen elämässä. Varhaiskasvatuksessa ilmi tulleesta lastensuojelullisesta tarpeesta tiedottaminen lastensuojelulle on varhaiskasvattajien tärkeä tehtävä. Varhaiskasvattajat saattavat pelätä lastensuojeluilmoituksen tekemistä, sillä he eivät aina tiedosta mistä asioista ilmoitus pitää tehdä, eivätkä ole välttämättä varmoja lastensuojeluilmoituksen tekemisen prosessista. Teimme opinnäytetyönä kehittämistyön, oppaan varhaiskasvatuksen työntekijöille, auttamaan heitä toimimaan varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun rajapinnalla. Oppaan aihe syntyi varhaiskasvatuksen kentällä, työntekijöiden tarpeesta.
Opas tehtiin Maarukan ja Kustaantien varhaiskasvatusyksiköiden kasvattajien käyttöön. Sen vuoksi oppaan teon varhaisessa vaiheessa käytettiin menetelmänä varhaiskasvattajien haastattelua, eli alkukartoitusta, jonka avulla oppaan sisällölle saatiin työelämälähtöinen suunta. Tietoperusta oppaaseen kerättiin useasta eri aiheeseen liittyvästä asianmukaisesta kirjasta, Vantaan kaupungin uusimmista ohjeistuksista liittyen varhaiskasvatukseen sekä lastensuojelu-, varhaiskasvatus-, rikos- ja sosiaalihuoltolaista. Oppaassa kerrotaan eri kaltoinkohtelutapojen aiheuttaman oireilun tunnusmerkkejä ja toimintaohjeet siihen vaiheeseen, kun huoli lapsesta on arvioitu todelliseksi. Opas on herättänyt kiinnostusta myös muilla varhaiskasvatukseen liittyvillä tahoilla ja kentän tarve oppaan kaltaiselle yksinkertaistetulle ohjeistukselle, jossa kaltoinkohtelun ilmiöt ja toimintaohjeet löytyvät samasta paikasta, on tunnistettu usean vantaalaisen varhaiskasvatusyksikön johtajatasolla. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun tulisikin tulevaisuudessa toimia entistä tiiviimmässä yhteistyössä ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä tulisi kouluttaa lisää lastensuojelullisissa asioissa. Näin voimme varmistaa, että kaltoinkohdellut lapset tulevat tunnistetuiksi ja pääsevät avun piiriin.
Opas tehtiin Maarukan ja Kustaantien varhaiskasvatusyksiköiden kasvattajien käyttöön. Sen vuoksi oppaan teon varhaisessa vaiheessa käytettiin menetelmänä varhaiskasvattajien haastattelua, eli alkukartoitusta, jonka avulla oppaan sisällölle saatiin työelämälähtöinen suunta. Tietoperusta oppaaseen kerättiin useasta eri aiheeseen liittyvästä asianmukaisesta kirjasta, Vantaan kaupungin uusimmista ohjeistuksista liittyen varhaiskasvatukseen sekä lastensuojelu-, varhaiskasvatus-, rikos- ja sosiaalihuoltolaista. Oppaassa kerrotaan eri kaltoinkohtelutapojen aiheuttaman oireilun tunnusmerkkejä ja toimintaohjeet siihen vaiheeseen, kun huoli lapsesta on arvioitu todelliseksi. Opas on herättänyt kiinnostusta myös muilla varhaiskasvatukseen liittyvillä tahoilla ja kentän tarve oppaan kaltaiselle yksinkertaistetulle ohjeistukselle, jossa kaltoinkohtelun ilmiöt ja toimintaohjeet löytyvät samasta paikasta, on tunnistettu usean vantaalaisen varhaiskasvatusyksikön johtajatasolla. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun tulisikin tulevaisuudessa toimia entistä tiiviimmässä yhteistyössä ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä tulisi kouluttaa lisää lastensuojelullisissa asioissa. Näin voimme varmistaa, että kaltoinkohdellut lapset tulevat tunnistetuiksi ja pääsevät avun piiriin.