Kokemuksia metsätilojen sukupolvenvaihdoksista erityisasiantuntijoiden näkökulmasta
Karhu, Panu (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414144
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ry:n erityisasiantuntijoiden kokemuksia metsätilojen sukupolvenvaihdoksista. Tarkoituksena oli selvittää erityisasiantuntijoiden näkemyksiä metsätilojen sukupolvenvaihdosten etenemisestä, haasteista ja kehityskohteista. Lisäksi selvitettiin metsänhoitoyhdistyksen sukupolvenvaihdospalvelun asiakastyytyväisyyttä ja palvelun kehittämistä.
Tutkimuksessa haastateltiin viittä metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntijaa, jotka vastaavat metsäkiinteistöjen välityksestä ja sukupolvenvaihdoksista koko metsänhoitoyhdistyksen alueella. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysillä pelkistämistä ja ryhmittelyä hyödyntämällä.
Tuloksena saatiin selvitys erityisasiantuntijoiden näkemyksistä metsätilan sukupolvenvaihdoksista. Ikä ja sairaudet johtavat metsätilan sukupolvenvaihdokseen ryhtymiseen, ja luopumisen vaikeus sekä aiheen arkuus hidastavat sukupolvenvaihdoksia. Suurimmalla osalla metsänomistajista ei ole tarkkaa tietoa sukupolvenvaihdostavoista, ja etenkin verotuksellisista ja oikeudellisista seuraamuksista on vähän tietoa. Rahantarve ja maksukyky määrittelevät sukupolvenvaihdostavan. Haasteita sukupolvenvaihdoksissa aiheuttavat metsätilan hallintaoikeuden pidättäminen, lohkominen, henkilöiden oikeustoimikelvottomuus ja erilaiset omaisuuden muodot. Valtaosalla uusista metsänomistajista metsänhoitoyhdistyksen palvelujen käyttö jatkuu sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Sujuvien metsätilojen sukupolvenvaihdosten rooli tulee kasvamaan suurten ikäluokkien siirtäessä omaisuuttaan jälkeläisilleen.
Tutkimuksessa haastateltiin viittä metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntijaa, jotka vastaavat metsäkiinteistöjen välityksestä ja sukupolvenvaihdoksista koko metsänhoitoyhdistyksen alueella. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysillä pelkistämistä ja ryhmittelyä hyödyntämällä.
Tuloksena saatiin selvitys erityisasiantuntijoiden näkemyksistä metsätilan sukupolvenvaihdoksista. Ikä ja sairaudet johtavat metsätilan sukupolvenvaihdokseen ryhtymiseen, ja luopumisen vaikeus sekä aiheen arkuus hidastavat sukupolvenvaihdoksia. Suurimmalla osalla metsänomistajista ei ole tarkkaa tietoa sukupolvenvaihdostavoista, ja etenkin verotuksellisista ja oikeudellisista seuraamuksista on vähän tietoa. Rahantarve ja maksukyky määrittelevät sukupolvenvaihdostavan. Haasteita sukupolvenvaihdoksissa aiheuttavat metsätilan hallintaoikeuden pidättäminen, lohkominen, henkilöiden oikeustoimikelvottomuus ja erilaiset omaisuuden muodot. Valtaosalla uusista metsänomistajista metsänhoitoyhdistyksen palvelujen käyttö jatkuu sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Sujuvien metsätilojen sukupolvenvaihdosten rooli tulee kasvamaan suurten ikäluokkien siirtäessä omaisuuttaan jälkeläisilleen.