Ammattijalkapalloilijoiden säästäminen ja talousosaamisen tuen tarve
Kabashi, Astrit (2021)
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060514472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060514472
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää suomalaisten ammattijalkapalloilijoiden säästämistä, olisivatko jalkapalloilijat tarvinneet opastusta taloudellisiin asioihin liittyen sekä selvittää ovatko jalkapalloilijat suunnitelleet urheilu-uran jälkeistä aikaa. Kohderyhmänä on jalkapal-loilijat, jotka pelaavat Veikkausliigassa tai Ykkösessä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on kerrottu ammattiurheilijan määritelmästä, urheilijan urapolusta sekä urheilun merkityksestä nuoren elämässä. Teoriaosiossa on myös tarkasteltu urheilijan sosioekonomista asemaa Suomessa, kuten heidän eläke- sekä työttömyysturvansa, urheilusta saatavia tuloja sekä urheilijarahastoa.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka tukena hyödynnettiin myös asiantuntijahaastattelua. Empiirinen tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kolmelle Suomen korkeimmalla sarjatasolla Veikkausliigassa ja kahdelle toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösessä pelaaville jalkapalloseuroille. Kolme seuraa oli Veikkausliigasta ja kaksi seuraa Ykkösestä. Jokaisessa seurassa pelaa noin 25 pelaajaa, joten yhteensä tavoitettiin noin 125 tutkimuksen kohderyhmään kuuluvaa pelaajaa. Vastauksia saatiin yhteensä 41. Asiantuntijahaastattelu avulla haluttiin saada selville asiantuntijan mielipide urheilijarahastosta, urheilijoiden säästämisestä sekä urheilijoiden tarpeesta saada tukea säästämiseen ja taloudellisiin asioihin liittyen.
Tutkimuksen tuloksissa voitiin todeta, että 41:stä kyselyyn vastanneesta jalkapalloilijoista suurin osa on säästänyt uransa aikana ja suunnitellut urheilu-uran jälkeistä elämää. Tutkimukseen osallistuneet jalkapalloilijat saivat ensimmäiset rahalliset sopimukset jo 15–18-vuotiaina ja yli puolet jalkapalloilijoista olisi kaivannut tukea talousosaamisen suhteen uransa aikana. Lisäksi tuli esiin, että lähes puolet jalkapalloilijoista eivät ole kuulleet urheilijarahastosta, joka voi olla merkityksellinen taloudellinen hyöty urheilijalle.
Tutkimuksen tulosten perusteella jalkapalloilijoita pitäisi enemmän tukea talousosaamisen asioissa sekä urheilu-uran aikaisen elämän suunnittelussa. Jatkotutkimusehdotuksena ehdotan, että samantapainen tutkimus tehtäisiin kaikista Suomalaisista urheilijoista.
Asiasanat: Ammattiurheilija, jalkapalloilija, talous, säästäminen, urheilijarahasto
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on kerrottu ammattiurheilijan määritelmästä, urheilijan urapolusta sekä urheilun merkityksestä nuoren elämässä. Teoriaosiossa on myös tarkasteltu urheilijan sosioekonomista asemaa Suomessa, kuten heidän eläke- sekä työttömyysturvansa, urheilusta saatavia tuloja sekä urheilijarahastoa.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka tukena hyödynnettiin myös asiantuntijahaastattelua. Empiirinen tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kolmelle Suomen korkeimmalla sarjatasolla Veikkausliigassa ja kahdelle toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösessä pelaaville jalkapalloseuroille. Kolme seuraa oli Veikkausliigasta ja kaksi seuraa Ykkösestä. Jokaisessa seurassa pelaa noin 25 pelaajaa, joten yhteensä tavoitettiin noin 125 tutkimuksen kohderyhmään kuuluvaa pelaajaa. Vastauksia saatiin yhteensä 41. Asiantuntijahaastattelu avulla haluttiin saada selville asiantuntijan mielipide urheilijarahastosta, urheilijoiden säästämisestä sekä urheilijoiden tarpeesta saada tukea säästämiseen ja taloudellisiin asioihin liittyen.
Tutkimuksen tuloksissa voitiin todeta, että 41:stä kyselyyn vastanneesta jalkapalloilijoista suurin osa on säästänyt uransa aikana ja suunnitellut urheilu-uran jälkeistä elämää. Tutkimukseen osallistuneet jalkapalloilijat saivat ensimmäiset rahalliset sopimukset jo 15–18-vuotiaina ja yli puolet jalkapalloilijoista olisi kaivannut tukea talousosaamisen suhteen uransa aikana. Lisäksi tuli esiin, että lähes puolet jalkapalloilijoista eivät ole kuulleet urheilijarahastosta, joka voi olla merkityksellinen taloudellinen hyöty urheilijalle.
Tutkimuksen tulosten perusteella jalkapalloilijoita pitäisi enemmän tukea talousosaamisen asioissa sekä urheilu-uran aikaisen elämän suunnittelussa. Jatkotutkimusehdotuksena ehdotan, että samantapainen tutkimus tehtäisiin kaikista Suomalaisista urheilijoista.
Asiasanat: Ammattiurheilija, jalkapalloilija, talous, säästäminen, urheilijarahasto