Positiivisen pedagogiikan löytöretki varhaiskasvatuksen opettajana

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja syventää ammattitaitoa varhaiskasvatuksen opettajan työssä sekä lisätä positiivisen pedagogiikan menetelmien käyttöä varhaiskasvatusympäristössä. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Hyvinkään kaupunki. Opinnäytetyö tehtiin päiväkirjamuotoisena toteutuksena (PONT), jossa raportointia kirjoitettiin kymmenen viikon aikajaksolta joka viikolle asetetun teeman tai tavoitteen pohjalta. Viikkoanalyysissä reflektoitiin, mitä havaintoja ja kehittymistä viikon aikana tapahtui ja teoriatiedon kautta analysoitiin opittua. Opinnäytetyö kehitti kirjoittajan omaa ammatti-identiteettiä ja positiivisen pedagogiikan menetelmäosaamista. Toimeksiantajan tarpeesta ilmennyt positiivisen pedagogiikan juurruttaminen vahvemmin työyhteisöön ja yksikön toimintakulttuuriin kehittyi. Pohjaa tälle luotiin jatkuvan kollegiaalisen reflektoinnin kautta.

Opinnäytetyön kautta kirjoittaja pystyi kehittämään omaa ammattitaitoaan positiivisen pedagogiikan osaajana ja yleisesti varhaiskasvatuksen opettajan työssä. Kirjoittajan ymmärrys laajeni positiivisen pedagogiikan käsitteestä ja menetelmällisyydestä sekä syveni päivittäisen analysoinnin ja konkreettisen työn ohessa. Toimeksiantajalla oli aito tarve positiivisen pedagogiikan lisäämiseen ja juurruttamiseen työyhteisössä, jolle koettiin saaneen vastinetta opinnäytetyön prosessin aikana. Kehittämiskohteita ja tulevaa jatkotyöskentelyä reflektoitiin opinnäytetyön aikana. Opinnäytetyön anti työyhteisölle oli jatkumoa yksikön aiemmalle positiivisen pedagogiikan kehittämistyölle. Toimeksiantaja sai opinnäytetyön ja sitä edeltäneen kehittämistehtävän kautta lukuisia ideoita positiivisen pedagogiikan lisäämiseen työyhteisössä ja kasvattajien työtavoissa. Toimeksiantaja antoi palautteen opinnäytetyöstä, jonka pohjalta jatketaan varhaiskasvatusyksikön kehittämiskohteiden pohtimista etenkin positiivisen pedagogiikan näkökulmasta.

The objective of this thesis was to improve and deepen professional skills in the work of an early childhood education teacher along with increasing the use of positive pedagogy in the early childhood education environment. This objective was set by the city of Hyvinkää which is also the commissioner of this thesis. This thesis was made as a diary-based implementation. In this method reporting was written for a ten-week period based on the theme or goal that had been set for each week. The weekly analysis reflected what observations and developments took place during the week and was analyzed through theoretical knowledge. The thesis developed the author’s own professional identity and methodological competence in positive pedagogy. The entrenching of positive pedagogy in the work community and the unit’s operating culture, which was evident in the orderer’s need, developed. The basis for this was created through continuous collegial reflection.

Through the thesis, the author was able to develop author’s own professional skills as an expert in positive pedagogy and generally in the work of an early childhood education teacher. The author’s understanding of the concept and methodological nature of positive pedagogy expanded and deepened considerably alongside daily analysis and concrete work. The orderer had a genuine need to increase and inculcate positive pedagogy in the work community, which was felt to have been rewarded during the thesis process. Development targets and future follow-up work were reflected during the thesis. The assignment of the thesis to the work community was a continuation of the unit’s previous positive pedagogy development work. The orderer received many ideas, thanks to this thesis and the previous development work by the author, for increasing positive pedagogy in the work community and in the working methods of educators. The early childhood education unit will continue to consider different development targets, especially from the perspective of positive pedagogy, based on the feedback that was given for this thesis.